Luminen Syyspäivä

Kaikki mukaan!

Hurautin tallin pihaan ihanaisella ladallani. Astuin ulos autosta ja lukitsin ovet. Ulkona oli oikein pirteä aamuinen ilma. Lunta oli jokapuolella pieni kerros maassa. Astelin eteenpäin kohti Spitin ulkokarsinaa. Poika varmasti pitäisi, jos pääsisi vähän lumeen riehumaan. Lämpötila oli jo pakkasen puolella, joten joutuisin laittamaan Spitille loimen.
Saavuin Spitin karsinalle. "Huomenta Spittiseni!" huudahdin reippaasti. Karsinasta kuului kolinaa, mutta pian pojan pää ilmestyi esiin. "Hörhörhör.." Se vastasi huomenien toivotukseen. Otin tarhaloimen siitä, minne sen viimeksi olin jättänyt. Olin laittanut Spitille jo talliloimenkin, sillä kun oli niin ohut karva. Irrotin talliloimen ja vaihdoin sen tarhaloimeen. Tarrasin riimusta kiinni ja maiskautin polleni liikkeelle. Se tepsutteli reippaasti vierelläni.
Päästin Spitin omaan tarhaansa juoksentelemaan. Itse menin siivoamaan karsinan, ja hakemaan Spitille ulos lämmintä vettä, joka sitten päivän aikana jäähtyisi.

/Nimesin kyllä aika pöhkösti tän jutskan ko alotin aamusta

Tallustelin bemarini luo, joka odotti uskollisesti parkissa lasit hieman jäässä. "Just joo..." mutisin itsekseni samalla kun availin jo autoni ovia lukosta. Naapurin vanha mies katseli minua ja mulkaisin häntä hieman ärtyneenä. Aamuni ei ollut parhaimmasta päästä. Käynnistin autoni ja otin jääravan ovesta. Pamautin oven kiinni ja aloin rapata tuulilasia. Murahtelin ja kirosin siinä itsekseni kunnes kuulin naapurin vanhan ukkelin pirteän tervehdyksen. Vastasin synkkänä ja siirryin ovien lasien kimppuun. Naapurini tajusi, ettei minusta ollut keskustelijaksi, joten hän päätti lähteä pois. Istuin autooni ja lähdin liikenteeseen. Radio ei taaskaan toiminut, joten oli tylsä matka tiedossa. Huristelin "hieman" ylinopeutta isolla tiellä ja käännyin tallille vievälle tielle. Siinä hidastin vauhtia ratsukoiden varalta. Tallin pihalle päästyäni sammutin auton, nousin ulos ja lukitsin ovet. Oloni parani heti. Tepastelin ulkokarsinoiden luo ja tervehdin Kirstua, joka hääräili hevosensa karsinassa. Menin Jackalin luo ja tervehdin mustaa ruunaani.

/Pläää :b

Olin saanut hommani hoidettua, ja päätin sitten mönkiä Jackalin karsinalle missä Sussu touhaili. "Terveppä terve, mitäs sitä tänään?" Kysäisin reippaasti tytöltä ja rapsutin samalla Jackalia otsasta.

Hymyilin Kirstulle ja laitoin Jackalille kevyen loimen pikaharjauksen jälkeen. "Käyn tekemässä pienen lenkin Jackalilla maastossa, se tekee hyvää meille molemmille", vastasin Kirstun kysymykseen ja ahtauduin ovesta ulos. Täytin ämpäriin lämmintä vettä ja avasin karsinan oven. Otin Jackalin riimusta kiinni ja nostin ämpärin toisella kädellä. Hitaasti mutta varmasti astelin tarhaan Jackal kiltisti vierelläni, ilman turhia nykimisiä. Päästin Jackalin tarhaansa juoksentelemaan ja laitoin ämpärin sopivaan paikkaan. Kävelin takaisin karsinalle ja ryhdyin putsaamaan sitä. Pian homma olikin ohi ja hymyilin Kirstulle.

/Hii. Pikahommailuaa:D

"Oijjoi, maastoon" toistin ja virnistin. "Ehkäpä me Spitin kanssa voisimme tulla myös?", kysäisin. Lyllertelin Sussun ja Jackalin perässä. Sussu saapuikin pian karsinalle ja aloitti puhdistus touhut. Nojasin ovenpieleen ja virnuilin itsekseni. En tietenkään ilkeyttäni, vaan siksi että olen muuten vain vajaa. Lopetettuaan touhun, Sussu hymyili minulle. Hymyilin takaisin ja sanoin: "Lährettäiskö myö tallihuoneeseen kaffeelle, otin termarin mukaan ja pikkuleipiäkin löytyy" kysäisin, ja naamani loisti kuin naantalin aurinko. Tartuin Sussua käsikynkkään ja hyppelin hänen vieressään ihmehyppelyitä. Tänäänpäs olikin iloinen päivä!

/Haha, voi ei toi sun ropetus on ihanata Ja nyt tulee mulla lyhkäne:D

Suorastaan liidin Kirstun mukana, niin reippahasti hän veti minua. "Tottahan toki kahvi maistuu", vastasin hymyillen leveästi, naurukaan ei ollut kaukana. Päiväni oli heti parantunut kummasti.

Talutin Sussun talliin, suraapäätä tallihuoneeseen (tai miksi sitä ikinä kutsutaankaan) ja istutin Sussun sohvalle. Otin termarin pöydältä (jossain välissä aamua olin ehtinyt jo senkin tuoda sisälle talliin), etsin kupit ja kippasin kahvia kuppeihin. Pienestä jaakaapista otin maidon. "Käytäthän sä maitoa?" kysyin Sussulta, katselin tytön ilmettä hetken (hyvin pienen hetken) ja tokaisin: "No tottakai käytät!" Kippasin maitoa hänenkin kuppiinsa ja omaani tietysti puolet enemmän. Kuskasin Sussun kahvin Sussulle ja kyykistyin sen jälkeen laatikoston eteen mumisten: "Mumimumi.. Jonnekkin tänne minä ne keksit jätin.. Mumimumi.." Hetken kuluttua huudahdin: "Löytyiii!! Jes jes jees, minua ei ryöstettykkään!" Kuskasin keksit Sussun luo, ja istuin sohvalle. "Näissä on suklaatakin" sanoin hymyillen jotenki oudosti. "Mitäpäs muuten sinulle kuuluu?" kysyin Sussulta ja hörppäsin kahvia.

Naureskelin Kirstulle, on hän vaan energinen ja pirtsakka. Mahtavaa että minulla on tuollainen tallikaveri. Otin kahvin Kirstulta, en ehtinyt edes vastata hänen kysymykseen käytänkö maitoa, oikein hän kuitenkin sen tiesi. Hörppäsin kahviani ja otin yhden keksin. "Ihan hyvää minulle kuuluu, mitä nyt aamu mennyt vähän mönkään. Tuntui että koko maailma on minua vastaan. Olin aamulla kamalan äreä ja tiuskin jopa herttaiselle naapurilleni, joka yritti avata keskustelua kanssani kun kamppailin auton lasien kanssa. Tallille päästyäni oloni on parantunut kummasti, tässä paikassa on jotakin rentouttavaa", vastasin Kirstulle ja nakersin keksistä palasen.

"Jeps, joskus on huonoja päivä, mutta kun tulee tänne tallille, huonosta päivästä tulee hyvä, koska täällä on hevoset ja tietenkin minä kahveineni ja kekseineni", Sanoin reippaasti Sussulle. Otin muutaman keksin ja mussuttelin ne iloisesti, hörppäsin välillä kahvia päälle.

/Ja sitten tapahtui ilmiö: tökstöks..

Ajoin moottoripyörälläni tallinpihalle, kyllä vain, moottoripyörällä. Uljas Honda CBR blackkarini toimii uskollisesti pakkasellakin. Näpit hieman, aika paljonkin, jäässä avasin kypäräni lukon ja otin avaimet taskuuni. Riisuin kypärän päästäni ja nousin pyöräni selästä. Katselin ympärilleni pähkinänruskeilla silmilläni ja pörrotin ruskeita hiuksiani, en tiedä kyllä miksi niin tein. Katseeni pysähtyi tallirakennukseen ja lähdin talssimaan sinne, vilkuillen samalla ympärilleni. Avasin tallin oven ja suljin sen perässäni. Katselin tallia ja vislasin. Paikka oli hienompi kuin oletin. Tein pikakatsauksen ja astelin käytävää pitkin ovea päin, oletin sen olevan tallihuone. Avasin oven ja astuin sisälle. Tervehdin kahta likkaa pirteästi ja tutkailin heitä yllämainituin silmin, lyhyet ruskeat hiukset pörrössä.

/Buahaha

"Näimpä näin", vastasin hymyillen ja säikähdin huoneen oven avausta, kahvia ei onneksi läikkynyt. "Huhh! Säikäytit, kuka sitten oletkin, mutta hei vain", sanoin tulijalle ensin kireästi, mutta sitten hymyilin hieman. Tsekkasin jätkän pikaisesti ja hörppäsin kahvia.

"No terrve vain komistus!" sanoin reippaasti. Kunnes tajusin mitä sanoin.. "Öh.. Ottaako herra säikyttelijä kaffeetta, suklaakeksejäkin löytyy (_vielä_)?" kysyin kohteliaasti, kuin en olisi aikaisempaa sanonutkaan.

Naurahdin punapäisen likan tervehdykselle. "Voisha tota vähä vaikka ottaakki, kekseistä en pahemmin välitä", väläytin hymyn ja avasin moottoripyörätakin vetoketjua hieman ja laskin kypärän ja hanskat pöydälle. "Oon muutes Jerry, uus täällä", sanoin samalla kun otin kupin jonku kaapin päältä, helppo juttu 188 cm pitkälle jätkälle.

/ Tökeröö tekstiä

Hihitin Kirstun tervehdykselle, siinä ja siinä ettei kahvit tullut nenästä. "Mun nimi on Susanna, mut tutummin Sussu. Itsekkin oon aika uus kasvo täällä" vastasin Jerrylle ja nakersin keksiä. "Moottorikelkallako tulit?" kysyin typeränä, eihän vielä ollut luntakaan kunnolla. Join kuppini tyhjäksi ja otin paremman asennon sohvalla, johon Kirstu minut istutti.

"Miinä olen Kirstu", sanoin hymyillen leveästi. Hyvä ettei kuola valunut poskella kun katselin tuota pitkänhuiskeaa jätkää. "Voiko moottorikelkalla muka ajaa tähän aikaan?" Katsahdin kummistuneena vieressäni istuvaan Sussuun. Sen jälkeen katsahdin Jerryyn. "Onko sulla jo hoitsu täällä, vai ihan oma hevonen vai hä?" kyselin iloisesti ja yritin tukahdttaa enintä kysymystulvaani.

"Ihan moottoripyörällä olen liikenteessä, kelkalla ei pääse vielä minnekkään", vastasin naurahtaen. Kaadoin termarista kahvia ja otin jääkaapista maidon, jota kaadoin hieman kahvini sekaan. Laitoin maidon takaisin kaappiin ja istuin tuolille, joka oli sohvaa vastapäätä. Lämmitin kohmeisia sormiani kuppia vasten ja katsahdin kumpaakin. "Ei mulla oo hoitsua, vielä. Saa nyt nähdä otanko vakkarihoitsua, ajatuksena olis toimia näin alkuun tallipoikana ja niin edelleen", hymyilin Kirstulle ja hörppäsin kahviani.

"Ohhoh, moottoripyörällä " kummastelin suu tötteröllä. Katsoin Kirstua ja hihittelin itsekseni. Siirsin katseeni takaisin Jerryyn ja hymyilin.

/Tökkkiiii

"Uuu, moottori pyörälläkulkeva tallipoika, käy mulle", Jupisin itsekseni. Katselin kumpaakin vuorotellen hymyillen. Olin hörppäämässä kahvia, kun huomasin kuppini olevan tyhjä. Kaataisiko hyvä herra minulle kahvia, ja paaljon maitoa päälle?"

/lyhyttäää

Tirskahdin Kirstun jupinalle, jonka kuulin. En voinut mitään, repesin hirveään nauruun. Hekottelin hysteerisenä sohvan nurkassa, vedet silmistä valuen. "Oijoiaijai, anteeksi.." yritin puhua normaalisti naurun joukosta. Yritin kasata itseäni, mutta turhaan.

Vilkaisin hysteerisenä nauravaan Sussuun ja vilkaisin sitten Kirstua. "Tottahan toki voin kaataa kahvia arvon neidille", sanoin likalle ja väläytin herrasmies-hymyn. Otin termarin pöydältä ja kaadoin Kirstun kuppiin kahvia. Nousin tuoliltani ja menin jääkaapille, otin maidon ja kaadoin kahvin sekaan maitoa. Laitoin maidon takaisin kaappiin ja annoin kahvin Kirstulle. "Oleppas hyvä", iskin silmää ja istuin paikalleni. Avasin takkini kokonaan ja hörppäsin kahviani. "Onha tolla moottoripyörällä hieman kylmä ajella näin pakkasilla, mutta kyllähän sitä tarkenee kun laittaa vaatetta päälle", sanoin ja katsahdin kumpaakin likkaa.

Repeilin itsekin Sussun naurulle. Punastuin täysin. Toivoin ettei Jerry kuullut jupinaani. Otin kuitenkin kuppini vastaan ilomielin ja sanoin: "Voi kiitos kiitos kiitos", sanoin ja hymyilin leveästi. Ajatukset pörräsivät päässäni. Se iski minulle silmää! Ja riisu'utuu ainavain, ehkä se on kohta alasti.. Pöh, mitä minä taas oikein ajattelenkaan. Punastuin omille ajatuksilleni, pian olisin yhtä punainen kuin hiukseni.

Huomasin Kirstun punastuksen ja virnistin. "Punanen väri sopii sulle", iskin silmää ja hörppäsin kahvia. "Onha maitoo sopivasti?" kysyin muina miehinä Kirstulta ja vilkaisin Sussua pikaisesti.

Sain nauruni tukahdutettua jotenkin, mutta repesin uudelleen nauruun, en tiedä miksi. Olenkohan nukkunut liian vähän? Ehkäpä. Laannutin nauruni ja löyhyttelin käsillä kasvojani. "Tulee aika kuuma, kun nauraa" sanoin tökerösti ja kasasin itseni. Kohensin asentoani sohvalla ja yritin keskittyä asiaan, en kyllä tiedä enää mihin asiaan.

"Minustakin punainen on oikein kaunis väri", sanoin Jerrylle nauraen. "Ja maitoa on riittävästi", lisäsin vielä. Katsahdin Sussuun: "Kieltämättä täällä on aika kuuma", sanoin mutta repesin nauruun katsoessani Sussua.