Höpötystopic

Hei, ainahan voi tehdä uusia hahmoja, jos vanhat ei nappaa vaikka ihania ne on kaikki ihan oikeasti, mutta ymmärrän kyllä jos ei vaan innosta. Toivottavasti saatais hukkista heräteltyä taas henkiin, mä niin tykkään tästä paikasta!

Ja hei, muakin kyllä inspiroi edelleen! Vähän on myöhässä tämä mun vastaus, mutta tuli ekaks pieniä mutkia matkaan omassa elämässä, ja sitten piti vielä keksiä, mihin suuntaan Emilian elämä lähtisi vuoden tauon jälkeen

Hei, onko täällä muita inspiroituneena? Mä haluaisin pitkästä aikaa pelaamaan, mutta yksin se on vähän tylsää. En uskalla luvata että ehdin pelaamaan jatkuvasti ja koko ajan mutta innostusta oman kirjoitustaidon ylläpitämiseen ois!

Moi Emilia (ja kaikki muutkin jotka täällä autiotallissa vielä pyörii)!

Honestly, mulle tuli totaalinen motivaatiokato ja *puff*. Kahdeksan vuotta sitten luotu Crimis alkoi tuntua niin typerältä hahmolta, että siitä oli päästävä eroon. Kei tuntuu vielä pelastettavalta tapaukselta.. Hantsun ja Thomaksen persoonia voisi myös yrittää herättää eloon. Mut en mä tiedä, jotenkin suunta ihan hukassa. Tallinomistaja on mulle varmaan aika vaikea setting (kauan se kestikin tajuta..) Sori, tää ei ehkä oo se innostavin huhuilu pimeydestä, mutta turha tässä on valeita sepitellä. Mua jäi itseäni häiritsemään kun en saanut tartuttua Chain koukkuihin kunnolla, niissä oli niin paljon potentiaalia. Jäi vähän pettynyt olo (itseeni). Möh. Mutta Emilia, sä olet ihana, ja ehkä EHKÄ saat tartutettua inspiraation. Hepat tallissa on kivoja, ehkä ihmisistäkin saisi jotain otetta jos oikein yrittäisi.

Heippa! Mites kaikilla menee, täällä on ollut hirmu hiljaista viimeaikoina, munkin viimeisin viesti on huhtikuulta, ja viimeisin tarina varmaan vuosi takaperin... hups

Mulla on kyllä inspiraatio taas huipussaan myös Emilian ja Hukkasuonkin puolesta, niin olisi kiva tietää miten muilla menee itsehän siis pääsin kuin pääsinkin opiskelemaan ja kaikki vuoden suunitelmat tehdä uudelleen ja sopeutua ihan uuteen elämäntilanteeseen, niin syksy on mennyt ihan uusiin asioihin totutellessa, mutta nyt alkaa ehkä jo elämä voittamaan ja ajankäyttö olemaan jollain lailla järkevällä mallilla, että kerkeän keskittyä myös virtuaalijuttuihin. Jonkinlaista comebackia siis kenties tiedossa, ei musta niin helpolla pääse eroon! Nyt pitääkin vaan keksiä, miten järkkään Emilian tarinaa vuoden tauon jälkeen...

Noniin. Jospa tää sitten oli tässä. Mun alkuperäinen tarkoitus oli auttaa, mutta kuten sanoin, mä olen väsynyt ja lukenut pari viikkoa pelkkää lakitekstiä, joten pahoittelut, jos kielellinen ilmaisuni ei nyt ollut ihan huippuluokkaa ja aiheutti mun kuulostavan hyökkäävämmältä kuin tarkoitus oli.

Sen sanon, että
-Mä en lukenut mitään rivien välistä.
-Mä en ollut loukkaantunut, mutta nyt kyllä kieltämättä vähän olen.
-Tässä ei ole yhtään kysymys sukupuolesta tai putkiaivoista. (Siitä kommentista olen vähän loukkaantunut. Se oli turha ja asiaan ja argumentteihin epäolennainen. Saattaiskohan sukupuolen sijaan ”rivien välistä lukeminen” kuitenkin selittyä sillä, että ”kolliporukassasi” tapaatte kasvokkain, jolloin kanssakäyminen on aivan erilaista kuin netissä foorumilla? Kasvokkain on vähän vaikeempi ”lukea rivien välistä”, ja varsinkin teatteriporukassa, jossa oletettavasti muullakin kuin sanallisella ilmaisulla on suuri merkitys viestin välittämisessä. Lisäksi kuten sanoit, emme ole ystäviäsi emmekä osaa tulkita sanomisiasi samalla tavoin kuin he. Sillä ei silti ole mitään tekemistä sukupuolen kanssa.)
-En missään vaiheessa väittänyt, että tulkitsisin sinun vihaavan/hyökkäävän/jne mua kohtaan, enkä ole myöskään niin tulkinnut.
-Sanoin ainoastaan sen tulkinnan, jonka olen itse viestiesi pohjalta muodostanut, ja välillä viesteistäsi on minulle oman tulkintani (koska kirjoitettua tekstiä voidaan tulkita monella eri tavoin ja väistämättä tulkitaankin, ilman että se on mitään hullua rivien välistä loukkaantuneena lukemista. Varmasti ammattisi kautta tiedät sen, mutta koska olemme molemmat hieman loukkaantuneita, ymmärrän, että merkitykset helposti vääntyvät itseään vastaan mielessä. Teen sitä itsekin.) pohjalta sellainen paremman sanan puutteessa ”kiukkuava lapsi” -fiilis tullut. Mikäli tämä ei ole ollut tarkoituksesi, pahoitteluni.
-Ja kuten itse sanoit, en todellakaan yritä haastaa riitaa.

Lopetan nyt tämän keskustelun, koska selkeästi en saa haluamaani asiaa ilmaistua oikein, etkä ilmeisesti sinäkään, ja tätä keskustelua on turhaa jatkaa ilman, että joku loukkaantuu aivan oikeasti. Lisäksi en halua käyttää päivääni aikuisen ihmisen kanssa netissä riitelyyn, kuten et varmasti sinäkään.

Pahoittelen viestiisi vastaamista, sillä selkeästi tulkitsimme molemmat molempien viestit väärin. Kaikkea hyvää.

Kirjotin pitkän ja aggressiivisen vastauksen, jossa yks asia kerrallaan kävin läpi mitä sanoit ja vastasin niihin että ei, en mä noin sanonut. Päätin lyhentää sen kuitenkin tähän, koska ethän sä nyt herranjumala riitaa yritä haastaa :DDD

Mä sanon vaan just mitä tarkotan. Siellä rivien välissä ei ole puoliakaan tosta kaikesta kamasta. Noi mun jutut voi lukea ihan kirjaimellisesti. Kun mä sanon et kyse ei ole tarinasta, tarkotan et kyse ei ole tarinasta. Kun mä sanon, että en voi tiputtaa juonta, se tarkottaa et en voi itse tiputtaa juonta ja lähteä, eikä siellä ole mitää mystistä piilotettua kritiikkiä. Kun mä käytän kuolonkolaria esimerkkinä siitä et tarvin syyn jopa hahmon poistamiselle, se tarkottaa ihan et kukaan ei oo nyt ajamassa sitä vaan keksin jotain muuta, just niinku kirjotin. Kun mä sanon et sillon oli hyvä ku harrastin juonettomilla heppatarinoilla, tarkotan et sillon oli hyvä kun harrastin juonettomilla heppatarinoilla ja piste. Mä oon putkiaivojen rotua hei. Ei tässä ole mitään salattuja merkityksiä. Oikeesti. Mä harrastan flikkavaltasta juttua tässä, ja sori yleistys, mutta törmään tähän rivien välistä lukemiseen täällä paljo enemmän ku vaikka improssa, jossa mun ryhmässä on kaikki kollit tietenki. Eli lue ihan kirjaimellisesti vaan.

Lisäksi, mua ei vieläkää ahdista tarina, vaan esim just persoonaan osuvat ja edes sitä hipovat kommentit sekä hyvässä että pahassa ihan kaikissa yhteyksissä. Kamoon. Mä oon oikea ihminen. Herkempi ihminen kun muut varmasti joo. Otin herneen nenään siitä kun väänsit tän asian niin et muiden pitää nyt varoa tekemisiään, ja että mä oon semmonen pikkulapsi joka polkee jalkaa ja kiukkuaa kun mun ylimahtaviin juoniin ei tartuta. Ja kun analysoit mulle jotain ihme käyttäytymismalleja, jotka ei edes toteudu. (Mä itse pelastin Chain Reitalla ja nyt suunnittelen sille uutta tulevaisuutta esmes.) Myös tän kappaleen voit lukee ainoastaan kirjaimellisesti: että mä oon nyt loukkaantunu tästä analyysistä ja rivien välistä lukemisesta: ei muuta. Tässä ei lue esmes että vihaan sua tai että aina sä mua tahallas rääkkäät tmv absurdia.

Sit kun kertaus on opintojen äiti. Mä en pidä sua tai muita tyhminä, mutta estän tällä nyt viimestään ketään enää ties monettako kertaa tulkitsemasta et valitan kun muut ei kirjota niinku mä haluan:
Mua ei ärsytä teidän tarinat.
Mua ei ärsytä teidän hahmot.
Mua ei ärsytä se kun kirjotatte tai ette kirjota, tai että kirjotatte eri lailla kun mä.
Mua ei ärsytä mun hahmojen kritisointi.

En haluu että mun suuhun laitetaan mitää "rivien välistä". Nää "vanhemmat kommentit" sen sijaan joihin viittaat: epäilin ensin että ne on wa-keskustelusta, mut nyt epäilen että ne on esimerkiks se mun muka-vitsikäs nimimerkki jolla kommentoin Keitaron juttuja. Noh, unohtakaa se. Yritin olla hauska mutta ehkä vähän unohdin että en vitsailekaan mun omien kavereiden kanssa.

//edit nyt mäkin löydän mun edellisestä viestistä kohdan joka kuulostaa siltä et mulla olis paha mieli kun Chai joutuu odottaa. Mut se kohta menis oikeastaan niin että mua ärsyttää etten vaan vieny sen elämää eteenpäin ja priorisoinu sitä että just mun tarina saa olla mulle tärkein eikä mun oikeasti tarvi tehdä velvollisuudesta mitään. Se velvollisuus on mun päässä.

Harrastuksesta johtuva paha fiilis on tietty eri asia, ja on harmi, että susta tuntuu siltä. Toivon kovasti, että saisit kivan fiiliksen takaisin tähän, koska sun tarinoitasi ja juonia on mahtava lukea, enkä varmana liioittele, kun sanon hukkiksen heränneen eloon pienestä koomasta silloin, kun Chai saapui.

Sun pahan fiiliksen käsittely saa mut kuitenkin miettimään, onko se nyt hirveän hyödyllistä. Joidenkin aiempien viestiesi perusteella mulle on jäänyt vähän sellainen kuva, että jäät helposti vellomaan siihen, ettei asiat etene, koska olisit jotenkin syyllinen siihen (epäinspiroiva, tylsä, tai mitä tahansa muutakaan).

Sähköposti-ilmoitukset saa pois. Jos hukkasuo aiheuttaa ahdistusta, ehkä tauko olisi paikallaan. Ei se paha olo sille koko aika altistumalla ainakaan lähde. Koska tämä on kuitenkin kaikkien yhteinen harrastus, sekään ei toimi, että muiden pitäisi varoa viestien lähettämistä tänne siksi, että joku kokee ahdistusta koko foorumista.

Ja tuohon Chain tappamiseen. Huomaatko, että sulla toistuu tässä jonkinlainen kaava? Idea on, mutta kukaan ei syystä x tartu siihen, sitten tulee paha mieli, ja otat hieman marttyyrimaisen ”pakko on tehdä kaikkeni pelastaakseni edes tämän vähän” -asenteen. Tämä ”syy x” ei varmasti johdu sinusta henkilökohtaisesti tai edes hahmostasi tai juonestasi. Kaikilla muillakin on hahmoillensa juoni, johon ei välttämättä saata sopia toisen tappaminen kuolonkolarissa. Sekin pitää ymmärtää, eikä siitä saa ”loukkaantua” tai kehittää suuria vähemmyydentunteita itselleen.

Tuntea saa tietysti, mutta pitää myös pitää itse huolta, ettei tahallaan altista itseään jatkuvasti pahalle fiilikselle. Se ei ole kivaa kenellekään, ei sulle, eikä muille, jotka ovat myös varmasti yhtä kohteliaita ja huomaavaisia kuin sinä, eivätkä halua satuttaa kenenkään tunteita. Se ei voi kuitenkaan tarkoittaa, etteivät muut saisi edes kirjoittaa tänne ilman pelkoa kenenkään loukkaamisesta.

Sanon tämän nyt oikeasti kaikella rakkaudella. Jos ahdistaa, laita kone pois, sähköposti kiinni ja pidä pieni tauko tästä. Sehän tässä harrastuksessa on hienoa, että mikään pakko ei ole. Toivottavasti fiilis paranee.

Edit: niin ja tietysti unohtui sanoa, että on just mahtavaa, että yrität korjata hahmojesi juonia takaisin haluamaasi suuntaan, enkä nyt sanokaan että pitäis vaan ykskaks todeta että ne nyt vaan lähtivät, mutta tässäkin taas korostuu tämä virtuaalimaailman hienous; vaikka hahmot ovatkin ”lapsiasi”, niistä ei tarvitse koko aika huolehtia kuin oikeista lapsista. Kyllä ne selviävät, jos vaikka pitäisitkin pienen tauon. Aika on suhteellista ja vielä enemmän virtuaalimaailmassa, eikä juonia tarvitse edistää justnytheti. Poikasi voi ihan hyvin vaikka istua keittiön pöydän ääressä kuukauden, jos sinä haluat pitää taukoa. Juoniin voi aina palata myöhemmin, tämän touhun hyvä fiilis on paljon tärkeämpää.

Haha, kyllä mä erotan hahmot ja juonet toisistaan, mutta myös oikeat ihmiset. Chai on hahmo, joka toteaa että jaa, Keitaro ei sitten puhu hänelle yhtäkään ainoaa sanaa, ja siirtyy seuraavaan seikkailuun. Mä olen kuitenkin ihminen, joka on niin kiltti (tai niin itsekeskeinen) että kuvittelee, että mua/mun hahmoja jotenkin tarvitaan tässä. Että teen rumasti, jos en anna aikaa, kun toinen sanoo, että kyllä mä pian. Uhrasin tottakai hahmon persoonan mielummin kuin jonkun hyvän mielen. Sitten vasta, kun joku kysyi multa, että tuleeko mulle tästä hyvä mieli, tajusin uhranneeni oman hyvän mielen jonkun tuntemattoman takia. Hahmon mä voin antaa koska vaan, suosikkinikin, mutta harrastuksen ei kuulu tehdä mua näin surulliseksi, ja saada mua tuntemaan itseäni huonoksi. Se surkea fiilis lähti avautumaan mulle itselleni ehkä siitä, että oon epäinspiroiva/tylsä/väsyttävä kirjottaja, mutta sitä myöten sitten näin, ettei se tarinasta johdu, vaan kaikesta.

Ei mua harmita rahtustakaan kenenkään kirjoitustahti, eikä harrastustyyli. Moni muu asia mua harmittaa yhdessä niin paljon, että mua ahdistaa edes vilkaista tännepäin. Niinkun nytkin. Saan sähköposti-ilmoituksia kun tänne tulee viestejä, ja erehdyin kattomaan, ja tadaa, mulla ei ole hyvä mieli nyt enää. Sillon oli, kun pidin huolta, etten puhu suoraan kenellekään muulle kuin hahmoille, ja sillonkin ainoastaan tiukasti sellaisia asioita, jotka ei vaadi mitään vastausta. Se oli vuosia erinomainen linjaus, enkä käsitä miksi luovuin siitä. Ongelma ei ole siis se, mitä joku muu tekee, vaan se, että mä en halua tätä itselleni, enkä tehdä itse näin, ja että joka naskahdus saa mut surulliseksi. Mä en uskalla edes vilkaista mun viimeksi saamiin kommentteihin päin, hyvänen aika, koska kaikki hermostuttaa mua. Se nyt ei ainakaan johdu kenenkään kirjotustahdista. Mä otan ehdottomasti vakavasti myös kaiken, mitä ihmiset sanoo mulle, oli ne nukkuneet miten paljon tahansa, koska se on tullut kirjoitettua tai muutoin ääneen sanottua.

Lopuksi vielä korostan, että mä tiedän tarkasti, että mä olen itse kirjottanut mun hahmon väärin eikä kukaan muu. Mutta mä en ole sellainen, joka voi korjata asian vaan sanomalla että no se muutti pois, ilman selitystä tai taustatarinaa, vaikka muille sekin on virtuaalimaailmassa yleistä. Jopa hahmon tuhoamisessa täytyy olla juoni: en voi pudottaa sitä käsistäni, niinku tosiaan sanoin. Suunnittelin, että Chai kuolee kolarissa, mutta kukaan ei ole suostunut sitä ajamaan, joten päätin noukkia sen mitä oon tyhmyyksissäni jättänyt jäljelle. Katon, saanko mä tehtyä tästä taas sellaisen, joka ei liikoja murehdi, vaan nauraa kovaa ja juoksee lujaa.

Mäkin käyn täällä usein katselemassa, mutta pääsykokeisiin luku on nyt hirveä aikasyöppö ja ykkösprioriteetti, niin tarinointi on jäänyt vähän vähemmälle... kyllä mä ehkä toukokuussa sitten aktivoidun jahka oon saanut kaiken tän tiedon oksennettua koepaperille!

Lisäksi Marshall, ehdottomasti rohkeasti vaan otat muitakin mukaan, voin luvata, ettei kukaan pahastu, kun niiden hahmoja käytetään, päinvastoin!

Ja Chai, musta tuntuu nyt vähän siltä, että omien hahmojesi tiukin kriitikko on nyt sinä itse. Ei niiden persoonat mihinkään kieroon ole kasvaneet, ne on vaan joutunut erilaiseen tilanteeseen kuin mitä ehkä ajattelit - ja eikö se just ole tarinoimisessa parasta? Saa yllättyä ja ajautua ja leikkiä ihan vapaasti? Tässä ei nyt ole kyse siitä, miten ainakin mulle välittyi vähän sun viestistäsi, kuinka hahmosi ovat ”kasvaneet kieroon” koska sinä ”et itsekään tiputtanut juonta käsistäsi” niin kuin kaikki muut tekivät, ihan kuin ne olisivat kieroutuneet meidän takia? Tää on kuitenkin vain harrastus, eri ihmisillä on erilainen kirjoitustahti ja mahdollisuudet ylipäätään uppoutua tähän. Mulle esimerkiksi tarinointi oli keino paeta omaa elämää silloin, kun olin aivan todella helvetin masentunut, eikä mikään tuntunut miltään. Koska en käynyt missään, mä kirjoitin. Ja mä kirjoitin paljon. Ja nyt - kun fiilis on parempi ja teen vapaa-ajallani myös muuta kuin itken sängynpohjalla - en välttämättä kirjoita niin paljoa. Pointti on, että ne on sun hahmoja. Ei ne siitä muka ”kieroutumisesta” pääse pois meitä muita syyllistämällä. Se on vähän raukkamaista, vaikka ymmärrän, että ärsyttää kun suunnitelmat hajoaa käsiin tai ei mee sillä tavalla kuin oli ajatellut.

Silti pitää muistaa, että tää on harrastus. Ihmiset harrastaa eri tavalla. Jotkut kirjottaa 70 tarinaa kolmessa viikossa, joku ehkä kaksi seitsemässä kuukaudessa. Ja se on ihan okei. Eikä kenenkään syy.

Olen puhunut. Ja vähän loukkaantunut, mutta hei, mä oonkin menossa kolmatta viikkoa ilman kunnon vapaapäivää ja olen nukkunut viimesenä kolmena yönä ehkä yhteensä 10h. Tätä(kään) ei saa ottaa liian vakavasti

Mulle ei tuu tästä enää hyvä mieli, vaan paha. Sitä varten avaan tän foorumin aina vaan harvemmin. Ei täällä kuitenkaan ole mitään mun hahmoja koskevaa, eikä mitään millään tavoin juonta edistävää. Nyt oon vaan keskittyny pelastamaan omien hahmojen persoonat, jotka kasvoi kieroon kun en vaan itekin tiputtanu juonta käsistäni ja siirtyny kirjotteleen juonettomampia heppatarinoita. Olisi pitänyt pysyä omassa nurkassa, niin kaikki olis niinkun ennen, kun ei ollu väliä onko pipo löysällä vai tippunut jo. Sillä lailla hahmot pysyi kuitenkin samanlaisina ja niiden kautta toisteli koko ajan samoja tarinoita eri sanoin. Ei ollu mitään väliä mitä muut tekee.

Mä käyn kanssa usein vilkaisemassa, mutta en yhtä usein ehdi enkä jaksakaan lukea tekstejä niin ajatuksella läpi, että saan kunnollista kommenttia aikaiseksi. Oma kirjoittaminen myös tökkii hurjasti, mikä mua harmittaa kyllä. Varmasti vaikuttaa ihan se, että tulee koulun ja töiden puolesta istuttua koneella ja kirjoitettua niin paljon.. En halua väkisin pusertaa kommenttia enkä tarinoita täällä - motto pitää ns. pipo löysällä on saanut aikaan sen, että tämä talli on edelleen pystyssä.

Aika tiuhaa tahtia ainaki käyn vilkaseen että onko täälä jotaki tapahtunu, mutta koska oon ujo apina niin kökötän omassa nurkassa kirjottelemassa xD

Itse käyn aika usein täällä lueskelemassa, mutta kirjoitan itse harvoin. En oikein osaa kirjoittaa mitään draamaa Enimmäkseen piirtelen, mutta sekin on nyt vähän jäänyt.

Iltaa täältä sohvalta.

Kuinka usein täällä porukkaa käy? Aina välillä tuntuu et yksin seikkailen XD . Ihan suoraan sanottuna, oon viime aikoina vähän ärsyyntyny. Tuntuu et kirjottelee 'tyhjille korville', emmätiiä.

Anteeks ei ollu tarkotus loukata, mut halusin vaan nyt kysyä et onhan tää vaan mun päässä XD

Hyvä havainto tuo kyllä. Etenki ko oma teksti oli tosiaan tiputettu tolla tavalla, vaan koska aivot oli että "Joo, kirjota näin" xD
Ja olinki vähintäänki otettu siitä että joku tarttu siihen!!
Ite oon vielä (yhä) niin nolo apina että vaikka oon halunnukki jotenki sisällyttää muitaki omisa jutuisa ees vähän niin.. en oo uskaltanu xD Joten Marshall vaan hiippailee nurkissa kuin lapsi joka on käyny salaa ottaan taas keksejä kaapista. Ehkä tämä tästä.



Ja pienenä piipityksenä nurkasta että meitä tai siis Marshalia saa kysyä mukaan juttuihin ja sisällyttää juttuihin. Piip piip.

Voi Marshall kuinka soma. Siitä se taas alkaa.

Mutta. Hyvät muunsukupuoliset. Niin joo ja naiset ja herrat kans. Mietin sellaista asiaa kuin suunnittelun julkisuus. Olen isoa suunnittelua vastaan, koska en halua tietää ennalta kaikkea, mutta tarkoitan siis pientä mitä-seuraavaks -suunnittelua. Mulla on ollut sellaista pientä suunnittelua (tarinoi mun kaa / reagoi pliis edes sä tähän -kutsuja siis) muutamien teidän kanssa. Mietin, että pitäisikö näistä suunnitelmista tehdä mielummin julkisia, kun nyt ne on olleet lähinnä yksityisviesteillä tehtyjä? Ajattelin sitä myös kun Emilia reagoi Marshallin juttuun epävarmana siitä, oliko tallille jumittuminen suunniteltu jonkun toisen kanssa, ja kun minä sitten potkin vauva-asiaan vauhtia tietämättä olisiko joku muu halunnut tai olisiko edes saanut.

En tarkoita, että tänne pitäisi välttämättä tehdä edes aihe asiasta tai mitään. Vaan että jos joku tietty meinaa jatkaa tarinaa siitä, mihin sinä olet sen pudottanut, niin voisiko sen kirjoittaa tarinan yhteyteen niin että muut tietävät? Ei tarvitsisi sitten ahdistua. Tai jos haluat vähäsen tuuppia jotakuta oikeaan suuntaan, niin voit kirjoittaa että pliis älä Reita oikeasti mene sanomaan Keille mun prinssin vauvasta kun en halua että se hahmo vielä tietää. Tai että menkää nyt joku jumaliste sanomaan sille, että saadaan oikein riehaannuttua täällä ja hypittyä seinille koko konkkaronkka.

Nimimerkillä,
20 vuotta heppatarinoita yksin nurkassa kirjoittanut ja siihen kyllästynyt, teidän hahmoista hevosia enemmän kiinnostunut setä

Ängen tän tänne, koska väärän hepan takia ei tallipäikkyynkään oikein passaa. Mutta ko Crimis heitti mulle tallipäikyn kautta haasteen poikasta että piirtää maisematausta. Niin.. Nyt otin ja yritin. Paranneltavaahan on mutta hei, eka maisematausta...vuosiin! *snif *

Ooooh niin hieno <33

Tein Madon! Pakko laittaa tänne, ei oikeen sen galleriaan kuulu

[img][/img]

[img][/img]

Pondin emäntä Riitta on luvannut ekan ja tokan osakilpailun välissä pitää ainakin jommassa kummassa lajissa valmennuksen. (Eli siis oikeasti mä.) Se tulee menemään niin, että kaikki Hukkasuolaiset on automaattisesti mukana ja ylimääräiset avoimet paikat tulee vapaaseen jakoon.

Mun pitää vain vielä selvittää, pitääkö mun keille kaikille ilmoitella mitä tietoja tästä valmennuksesta, jotta se hyväksytään. Lisäksi mulla nyt menee neljäsataa vuotta tehdä siihen edes ohjelma, koska oikeassa elämässähän mä en osaa ratsastaa metriäkään englantilaista tyyliä: mä olen pelkkä eläköitynyt lännenratsastaja. Niin pitää vähän opiskella, että kehtaa kutsua muitakin. (Toki jos osaat esim itse ja haluat jeesiä tehtävien suunnittelussa Riitan nimiin niin tervetuloa apuun... :DD)

//edit nii joo ja toi Riitta on tosiaan vapaata riistaa muillekin, kun se ei ole mikään mun hahmo tai mitään. Kyllä säkin Ekku (ja kaikki muutkin) voi mun puolesta myös itse suunnitella sen nimissä valmennuksen. Lisäksi olisi sellainenkin ihan mun oikea hahmo kuin Hopiavuoren Eetu, mutta Riitta sanoo että se opettaa ihan väärin.

Nyt kun alkaa Tie Tähtiin kisa lähestyä, oisko joku halukas pitää kouluvalmennusta ? Tai sattuisko joku tuntemaan jonkun joka viitsis XD . Täällä ainaki yks innokas oppilas!

Sielläpä ois, Reita. Käy kii

Munki mielestä noi ropet kuuluu kyllä tälle sivustolle

Vieläkin sanon että yksinkertaisuus on parasta. Tai siis katsokaa nyt: meitä on 5 heppua täällä, jotka edes tekee täällä jotain. Montako huonetta siihen tarvii sotkemaan niin minimaalisen porukan keskustelua? Kun ei se keskustelu täälläkään mistään Hukkiksesta tai juonesta mitään vilkasta ole, vaikka mahdollisuus ja alusta on tarjottu. Oli siis kyseessä sitten mikä alusta tahansa, niin ei pari ihmistä taida tarvita useaa chattia. Sinne ne viestit hukkuu ja jää...

Mä en ole kauheasti ropettanut, mutta olen huomannut heti sen, että foorumilla (/julkisesti & koneella) sen on tapahduttava. Olen kai muinainen, mutta tykkään panostaa teksteihin, myös ropessa, ja koneella nyt on kätevämpi kirjoitella kuin kännykällä. Ja jos joku tykkää harrastaa kännykällä, niin voila, tässä foorumilla on alusta. LISÄKSI (ja tämä on painavampi peruste) en tykkää yhtään tästä virtuaalimaailman muodista, että suljetaan porukkaa ulos just niillä ratkaisuilla, että siirretään keskustelua ja jopa juoni pois kaikkien saatavilta. Siis etenkin uusien mahdollisten kävijöiden saatavilta.
  Mä haluaisin tänne uutta verta, koska nämä pari aktiivista kirjoittajaa ei millään jaksa puhkua tähän tarinaan yksin henkeä ja eloa kovin kauaa. Mäkään en meinaa jaksaa enää. Ja jos ropekin siirretään piiloon uusien potentiaalisten kävijöiden katseilta, niin mitä ne näkee muuta kuin kuolleen tallin/foorumin jossa mitään ei tapahdu? Ei ainakaan juonta, joka kulkee myös ropessa. Ja juonen näkyvyys olisi aika oleellista, jotta uusi (ja vanhakin) kävijä pystyisi liittymään mukaan.

Mobiiliropetuksen puolesta ei puhu edes sen nopeus, koska me kirjoittajat emme ole nopeita. Vai onko joku muu hakannut ropessa näppäimistöä tämän foorumin mahdollistamalla tahdilla, paitsi minä, Ekku, Marshall ja talvemmalla Emilia? Se vähäinen lisävauhti, minkä kännykkä tarjoaa, on pieni etu verrattuna siihen että juoni suljetaan pois kaikkien nähtäviltä. ("Ei se ole sulta pois et muut pelaa mobiilissa." <-Onhan! Mun harrastuspaikanhan te tapatte sulkemalla uudet pois! )

Hukkasuon kannalta tarina pitää pitää foorumilla. Jopa juonen suunnittelu pitää mahdollisimman pitkälti pitää foorumilla. Ihan siksi, että täällä olisi liikettä ja avoimuutta, ja että kaikki pääsisivät mukaan. Ja tästä päästään takaisin siihen, että mihin sitä "hukkasuohuonetta" tarvitaan chatissa, kun siellä korkeintaan huhuillaan ropeseuraa ja valitetaan kun jokin ei inspaa? Kun kaiken hahmoina tapahtuvan viestinnän tulisi olla näkyvää ja täällä.

Kuinka kauan me muuten äänestetään tästä ja perustellaan edestakaisin, kun kaikkia niitä paria aktiivista ihmistä on nyt kuultu? Lisää mielipiteitä tuskin tulee, koska ei täällä käy ketään muita.

***

Sitten toinen asia. Mä olen miettinyt tätä paljon, ja vaikka aluksi olin koko chatti-ideaa vastaan, en ole enää. Mä olen nyt muualla huomannut todella, todella tarvitsevani sitä, että jotkut hokevat mulle, että eivät vihaa mua, vaikka mun hahmoa vihattaisiin, tai vaikka mä kokisin henkilönäkin jonkin kommentin tai käytöksen olevan mua eikä mun hahmoa vastaan. (No okei, ei tarvi hokea, tarvii vain puhua mulle ystävällisesti ja kohdella mua niin kuin ihmistä eikä hahmoa. Noteerata, että mä en ole takertuva, sillä tavalla lapsellinen, tai löyhämoraalinen ihmisenä kuin mun hahmot saattaa olla.) Todennäköisesti olisin lyönyt hanskat tiskiin sekä täällä että toisaalla sen takia ilman keskustelua, ihan viimeviikolla. Mulla oli niin kerta kaikkiaan paha mieli joidenkin kirjoittajien ja myös mun hahmon käyttäytymisen takia, ja vaikka syyt olikin ehkä ulkopuolisen mielestä mitä naurettavimpia, en olisi päässyt yksin siitä pahasta mielestäni. MUTTA mä olen yhä vahvasti sitä vastaan, että suunnittelua tai tarinaa siirretään piiloon. Uskon tosissani, että se alkaa olla viimeisiä nauloja, mitä tämän tallin arkkuun voidaan lyödä ennen kuin tarinatoiminta alkaa olla taputeltu.