Twististäkö kouluratsu?

// Hei vaan~ Kaikki saa tulla mukaan, mutta vaikka ette tulisikaan niin lukekaa tämä eka viesti (ainakin kaksi ensimmäistä kappaletta) - sisältää oleellista tietoa Hukkasuon nykytilasta.

"Hei, älä syö sitä", Kei muka komensi pölyharjan napannutta Twistiä, mutta ei voinut olla naurahtamatta hevosen kujeilulle. Tammalle oli päässyt kertymään vähän energiaa, sillä miehellä oli taas ollut hiukan vaikeuksia sovittaa aikatauluja yhteen: oli tallityöt, työt baarissa, Flackin koulutus, Tashan hoito ja Twistin ratsutus. Onneksi Emilia oli alkanut auttamaan tallitöissä nyt kun Hukkasuohon oli valmistunut maneesi ja muutenkin remppailtu paikkoja - tallivuokra oli noussut. Kein oli ollut pakko vähentää työmääränsä nyt, kun Twisti ja Flack olivat tulleet hänen kontolleen. Tasha oli 10. kuutta kantavana, joten sen liikuttaminen hoitui taluttelemalla. Päätös oli ollut vaikea, sillä kuluneen vuoden kisakausi oli mennyt heiltä nyt täysin ohi. Mutta varsominen toivottavasti rauhottaisi tammaa, joka kiiman aikana muuttui aivan kamalaksi. Ja olihan Kirstun Spitfire hienoin tekkeori, johon Kei oli koskaan törmännyt - varsasta tulisi upea. Toisaalta oli myös ihan terveellistä pitää taukoa kilpailurumbasta nyt, kun elämäntilanne oli muutenkin hektinen töiden kanssa. Ratsastamaan piti kuitenkin päästä, siitä mies ei voinut luopua. Niinpä Twisti oli tullut Keille ratsutukseen - Kirstulla kun oli kädet täynnä töitä neljän oman hevosen kanssa. Heidän olisi tarkoitus vahvistaa Twistin osaamista englantilaisissa ratsastuslajeissa, sillä kun oltiin harrastettu lähinnä lännenratsastusta. Kirstu maksoi siitä kyllä, joten rahasta ei ollut huolta.

Asiat olivat siis järjestyneet hyvin. Nyt kun vielä osaisi oikeasti keventää hommia, Kei tuhahti itselleen. Hänen oli vaikea sisäistää sitä, että karsinoita oli siivoamassa joku muukin. Itse asiassa myös Hantsun tuore aviomies Thomas pyöri enemmän tallihomissa nyt, kun uusi tallirakennus oli valmistunut ja hevosia oli kuulemma tulossa vielä lisää. Kyllä oli Hukkasuo muuttunut, kiitos Thomaksen. Porvari hevosmies oli muuttanut Suomeen rakkautensa perässä. Thomas oli toiminut tallimestarina sukunsa hevostilalla asuessaan vielä Briteissä, ja toimi nyt samassa hommassa täällä. Miehellä oli myös kengittäjän pätevyys, joten nyt heillä oli tallilla oma kengittäjä, jonka palvelut olivat Hukkasuon asiakkaiden käytössä. Oikea hevostytön unelma, Kei naurahti mielessään. Uskomaton tarina, mutta totta.

Onneksi Twisti oli älyttömän kiltti hevonen, eikä piitannut siitä, että mies oli vaipunut ajatuksiinsa ja harjasi hevosta hajamielisen hitaasti. Nyt kun Kei havahtui siihen faktaan, että hänellä tosiaan oli aikataulu, hän harjasi hevosen reippaasti loppuun ja lähti hakemaan varusteita. Twisti hörisi innoissaan Kein pukiessa sille ratsastuskamppeita.
"Nyt pääset taas hommiin", Kei totesi anteeksipyytävä sävy äänessään ja lähti taluttamaan tammaa kentälle. Onneksi Kirstu oli rento tyyppi eikä suuttunut hänelle, vaikka Twisti ei saanut päivittäistä treeniä(?). Kentälle päästyän Kei ponnisti hevosen selkään ja antoi kevyesti pohkeita. Twisti lähti reippaaseen käyntiin. Aurinko paistoi täydeltä terältä eikä pilviä näkynyt missään. Vihdoinkin oli kesäkelit ja ulkona saattoi hengailla ilman pitkähihaista. Nytkin Kei ratsasti valkoisessa t-paidassa. Mustat ratsastushousut keräsivät kaiken lämmön ja miehelle tuli samantien kuuma. No, eipä voinut mitään. Kohta hikoiltaisiin vähän lisää, Kei virnisti itsekseen kerätessään ohjia. Twisti oli koulutettu tasolle Helppo B. Kein tavoitteena olisi saada vahvistettua B:n asioita ja viedä hevonen eteenpäin (tasolle Helppo A). Kei aloitti alkuverryttelyn ympyröillä ja pysäytyksillä käynnissä. Ravipätkiä otettiin ensin pitkillä sivuilla ja tehtiin ympyröitä myös ravissa. Twistin ravi pompotti huomattavasti Tashan pehmeisiin askeliin verrattuna. Keillä oli mennyt hetki tottua niihin, mutta nykyään asia ei enää häirinnyt häntä. Pikkuhiljaa mies alkoi koota hevosta enemmän ja pienensi ympyröiden sädettä. Twisti kuunteli miehen apuja korvat kääntyillen ja kulki halukkaasti eteenpäin. Pirteä tamma olisi tosin halunnut vain kaahottaa, mutta Kei teki ahkerasti puolipidätteitä ja lyhensi hevosen askelia ympyrällä. Twisti alkoi rauhottua ja keskittyä, ja pian se alkoi taipua kauniisti ympyrällä. Kei kehui hevosta vuolaasti ja antoi muutaman hyvän ympyrän jälkeen tamman kävellä pitkin ohjin hetken aikaa. Heillä ei olisi kiire saada mitään huipputuloksia. Idena oli saada hevonen kulkemaan oikeinpäin ja kuuntelemaan äänen lisäksi myös pohjeapuja; vahvistaa ylipäänsä hevosen itseluottamusta kouluradalla.

// Tuleeko joku kenties samaan aikaan työskentelemään kentälle? Tai vain touhuamaan tallille ja törmää Keihin ja Twistiin vasta treenin jälkeen hoitopuomilla? Mitä kuuluu viimeisillään tiineenä olevalle Dassille, tai kaikille ylipäänsä? Onko jonkun tammalla paha kiima?

Emilia ravaili vielä hetken ennen kuin hidasti innostuneen Hallan käyntiin ja päästi pidempää ohjaa. Kevinillä näytti olevan treenit vielä hieman kesken(?), mutta mikäs tässä kävellessä. Sai hyvin ladattua akkuja. Tai no, niin Emilia ainakin uskotteli itselleen.

Kevinin ollessa valmis Amigon kanssa Emilia ilmoitti jättävänsä satulan talliin, ja hyppäsi alas Hallan selästä. Tallipihalla hän riisui satulan ja kiikutti sen tammansa karsinan eteen, jonka jälkeen matka jatkui kentän aidalle. Siellä brunette taiteili itsensä liinaharjan selkään, ja vilkuili Keviniä ja tuon satulatilannetta.

Kun molemmat ratsukot olivat valmiita, matka jatkui Amigo kärkenä(?) kohti maastoreittiä. Täysiverinen oli varmasti reippaampi kuin Halla, ja varmaan myös hieman maastovarmempi, joten tämä järjestys oli ihan hyvä.

Kevin kulki edellä ja Emilia seurasi Hallan kanssa perässä. Se sopi Emilialle oikein mainiosti, sillä Amigo harppoi paljon nopeammin eteenpäin kuin Halla, ja tamma varmaan tykkäsi enemmän tulla jonkun perässä, ettei sen tarvinnut kyttäillä kaikkea. Matka taittui mukavasti jutellen, tai oikeastaan Emilia selitti kesäsuunnitelmiaan ja Kevin tyytyi kuuntelemaan(?). Eipä nainen mitään itselleen voinut, hyväntuulinen höpötys vain sattui olemaan luontainen asia.

Muutaman ravi- ja rauhallisen laukkapätkän jälkeen uittopaikka siinsi ratsukoiden edessä, ja Emilia hihkaisi. Hän pysäytti Hallan rannalle ja jäi hetkeksi katselemaan maisemia, ennen kuin kannusti hieman epäröivän tammansa veteen.

Toivuttuaan alkujärkytyksestään Halla askelsi tyytyväisenä veteen, ja alkoi heti kuopia innoissaan. Oikeastaan se lopetti kuopimisen vain liikkuakseen eteenpäin, mutta aina tamman ollessa paikallaan se heitti vettä komeassa kaaressa. Emilia vain nauroi selässä, vaikka hänen vaatteensa olivat nyt aika lailla märkiä.

Märäksi ne vasta muuttuivatkin, kun Halla päätti yhtäkkiä pulahtaa makuulleen.
"Yiiii!" nainen vinkaisi tajutessaan hevosen aikeet, muttei ehtinyt reagoimaan, joten hän lätsähti naama edellä veteen Hallan piehtairoidessa tyytyväisenä.
"Halla!" Emilia nauroi kiskoessaan suomenhevosta ylös järvestä, ja katsellessaan ettei ollut järkyttänyt Amigoa esityksellään.
"Nyt kastuin kuule ihan kokonaan", nainen mutisi taluttaessaan Hallaa johonkin josta hän voisi kavuta takaisin ylös. Hiuksista valui vettä puristamalla.

"Hihi, ei mitään, oon ihan kunnossa, vähän vaan kastuin", Emiliakin tirskui ja kärsivällisesti odotti Hallan asettumista, ennen kuin kampesi itsensä tamman selkään läheiseltä kiveltä. Kun nainen oli ratsunsa selässä, Halla ravisteli itsensä kuivaksi, ja Emilian hihitys vaihtui kikatukseksi.
"Menkääs tekin nyt uimaan siitä", nainen virnisti ja puristi vettä pois hiuksistaan ja vaatteistaan. "Mä kävin jo."

//joo pahoittelen kans tätä mun hiljaiseloa kans

Emilia katseli silmät pyöreinä Amigon pomppua. Kevinin palatessa pinnalle nainen oli tasan kolme sekuntia hiljaa ja tuijotti, ennen kuin repesi raikuvaan nauruun.
"Ai miten niin ei taida?" hän virnisteli liinaharjansa selästä, joka vähät välitti muiden pompuista. Rannan läheisyydestä löytyvä puu ja sen lehdet olivat paljon mielenkiintoisemmat. "Ei kai sattunut?" Emilia tajusi huolehtia. Ties vaikka Amigo olisi tallannut varpaille tai jotain..

"Musta kyllä tuntuu, että nyt on ainakin virkistynyt olo", nainen yritti kuivattaa varpaitaan Hallan kylkeä vasten. "Melkeen tulee kylmä, vaikka se onkin kyllä mukavaa vaihtelua helteeseen..."

//joo, niin vois

"Joo, lähetään vaan, muuten tulee paarmat kimppuun", Emilia totesi ja läpsäisi yhden ötökän Hallan lavoilta.

He lähtivät Kevin ja Amigo kärjessä(?) takaisin kohti tallia, Emilia keskittyen tyytyväisenä Hallan löntysteleviin käyntiaskeliin ja linnunlauluun. Linnutkin kyllä tuntuivat olevan jossain muualla näin painostavalla säällä.
"Jossain vaiheessa tulee varmaan ukkonen, kun on näin painostava ilma.." hän pohti ääneen, ja hoputti hieman Hallaa kävelemään nopeammin. Kevin oli Amigon kanssa jo aika suuren välimatkan päässä.

Loppumatka taittui mukavassa hiljaisuudessa(?) kesäilmasta nauttien. Emilia ja Halla seurasivat aavistuksen nopeampia Keviniä ja Amigoa tyytyväisinä omaan tahtiinsa.

Pian Hukkasuon tallipiha ilmestyi näkyviin, ja Emilia ratsasti suoraan kenkiensä luokse. Hän pisti ne jalkaan ennen kuin mitään ehti tapahtua, ja lähti sitten Halla perässään kohti tallia.
"Oli kyllä kiva reissu, pitäis käydä useemminkin uimassa."

"Joo, niin tehään", Emilia hymyili, ja suuntasi tammansa kanssa viileään tammatalliin. Voi, kuinka kesä olikaan mukavaa aikaa. Mielessään Emilia haaveili, kuinka kesä ei loppuisi koskaan.

//joo :'D