Uusi vuosi, uudet kujeet

Hyi helvetti miten hän vihasikaan Suomen talvea. Ulkona oli jo kolmatta päivää järkyttävät -30 astetta pakkasta. Kei istui kerhohuoneessa ja joi jo kolmatta kupillista kahvia, ihan vain jotta lämpenisi edes vähän. Hän oli syväjäätynyt hoidellessaan iltatallia pihatossa. Paras olisi varmaan juoda vain viskiä, hän tokaisi itselleen. Hantsu ei siitä tykkäisi, hevosten kanssa kun alkoholi ei tullut kysymykseenkään. Tämän pikkusisko tosin tulisi mukaan silmät tuikkien. Kei virnisti muistolleen umpikännissä olevasta Crimiksestä, joka oli pikkujouluissa ottanut kuppia vähän liiankin kanssa. Brunette oli vain hihitellyt ja yrittänyt saada kaikki tanssimaan kanssaan. Seuraavana päivänä häntä ei ollut tallilla edes näkynytkään. Alkoholisti tai ei, naikkonen oli älyttömän söpö päissään. Hantsu oli onneksi pistänyt siskonsa vähän kuriin ja biletys oli jäänyt vähemmälle. Enää satunnainen kaatokännäys ei ehkä veisi nuoren naisen maksaa ennen aikojaan. High five isosiskolle.

Kei siirsi ajatuksensa Tashaan. Treenaus oli jäänyt melko vähiin loppuvuodesta, kun töitä oli ollut niin paljon. Estevalmennusryhmäkään ei ollut missään vaiheessa startannut, vaikka siitä oli ollut puhe. Se oli vähän sääli. Keistä olisi niin mukava päästä ratsastamaan tavoitteellisen porukan kanssa. Talvella ei treenamisesta täällä tullut tietenkään mitään, kun ei ollut kunnollisia tiloja. Tällaisina päivinä (tai viikkoina) hän todella kaipasi korkean tason ratsastuskeskuksia. Miksi hän eli täällä jumalan selän takana? .. No, mahtavan talliporukan takia tietenkin. Täältä ei ainakaan toistaiseksi löytynyt snobeja, jotka saisivat hänet raivon partaalle. Kirstu, Emilia, Crimis.. Kaikki nuo naiset olivat huipputyyppejä, ulkonäöstä puhumattakaan.. Such a lucky guy, Kei mallaili mielessään ja vei kahvikupin tiskialtaaseen. Fuck it. Repussa oli pieni pulllo viskiä. Ei täällä edes ollut ketään näillä hirmupakkasilla. Kei otti aimo kulauksen japanilaista Nikkaa ja sulki silmänsä. 50-prosenttinen alkoholi lämmitti ihanasti. Mutta samassa kerhohuoneen ovi läimäytettiin auki. Kei toivoi tulijan olevan Crimis, mutta hän oli väärässä. Busted.

// Noniin, kaikki kerhohuoneeseen lörpöttelemään! Miten meni loppuvuosi, mitä on suunnitelmissa vuodelle 2016? //

Emilia kolisteli sisälle tallitupaan aivan jäässä. Hän oli käynyt "mukavalla maastokävelyllä" hevostensa kanssa, taluttaen niin Tumppia kuin Hallaakin. Tumppi oli vieläkin kyllä orimainen ruunaamisensa jälkeen, mutta oli tässä miltei kymmenen kuukauden aikana rauhoittunut huomattavasti. Ja oppinut ystävystymään Hallan kanssa. Mukavasta maastokävelystä ei vain oikein tullut mitään, molempien hevosten ollessa intopiukeina paukkupakkasessa, samalla kun Emilia oli katunut päätöstään metsälenkistä. Eikä ne perkeleen riimunnarutkaan pysyneet jäätyneissä käsissä...

Tallituvassa oli tuttua porukkaa, Kei ja Sussu. Emilian oli pitänyt hetken muistella tuon nimeä, mutta Sussuhan se.
"Hyi kun tuolla on kylmä!" oli oikein hyvä korvaus tervehdykselle, ja nainen katsoi punaisia sormiaan. Vaikka hän oli ottanut mukaan paksuimmat hanskat jotka omisti, Emilian kädet olivat umpijäässä. Hän riisui takkinsa paljastaen alta laskettelukerraston, mutta jätti toppahousut jalkaan. Nainen päätti matkia Sussua, ja kävi nopeasti hakemassa ympärilleen Tumpin erittäin miehisen pinkin yksisarvisfleeceloimen. Olipahan lämmin.
"Mitäs teille kuuluu, Keillä on ainakin ikävä töihin, meinasitko matkia asiakkaitas?" Emilia virnisti hoksatessaan pullon miehen kädessä.

Kei säikähti sisään ilmestynyttä Sussua ja laski pullon nopeasti käsistään. Hän mietti hetken, mitä sanoa, mutta ei ehtinyt edes avata suutaan, kun ovi jo aukesi taas. Tällä kertaa tulija oli Emilia. Mies naurahti Emilian kommentille asiakkaista ja totesi:
"Viski lämmittää mukavasti. Ja ei, ei huolta - tämä jää tähän yhteen kulaukseen" Kei katsoi Sussuun virnistäen, aavistuksen epävarmasti tosin. Olipa kiusallinen olo. Hän ei tiennyt, miten Sussu suhtautui näkemäänsä. Sitä oli jotenkin vaikea lukea naisen kasvoilta. Emilia ainakin otti asian huumorilla. Kei laittoi pullon takaisin reppuunsa ja toivoi, ettei Hantsu saisi kuulla tästä. Nainen raivostuisi. Vaikka se olikin vain yksi kulaus, joka ei tuntunut missään. Paitsi mukavasti lämpönä, tietenkin. Kei halusi pois tilanteesta ja päätti vaihtaa puheenaihetta.
"Mitä kuuluu?" hän kysyi kasuaalisti ja asetteli pipoaan paremmin päähänsä. Hän ei ollut nähnyt naisista kumpaakaan hetkeen, sillä hän oli jäänyt pian tallin pikkujoulujen jälkeen lomalle. Vasta uuden vuoden jälkeen hän oli palannut takaisin töihin sekä tallille että baariin.

// Oo jopas saatiin nopeasti tänne eloa, makeeta c: //

"Hmm, mitäs tässä, mulla alko just syksyllä opiskelut poliisiks, että koulussahan mä oon ollut", Emilia virnisti ja lysähti sohvalle, valmiina sitten kuulemaan Sussun kuulumiset. Siitä olikin aikaa kun he olivat nähneet viimeksi. Nainen päätti kaataa itselleen kahvia, ja lorautti sekaan maitoa, jonka jälkeen hän palasi sohvalle.

//hirveen lyhyt, mutta haluun oottaa sussua kans, mutta samalla haluun pelata

"Mä mietin sitä ratsupoliisijuttua, ja oishan se kieltämättä siistiä, mutta toisaalta kun ratsupoliiseja on vaan Helsingissä ja Tampereella, joten sit pitäis muuttaa. Onhan siellä ollu ihan kivaa, ja tuntuu että oon kyllä löytäny kivan ammatin. Paitsi just tosiaan lähin poliisiasema on aika kaukana et pitäis mennä pitkälle töihin, joten oon miettiny kans jotain turvamiehen tai vartijan ammattia, sit ois täälläkin töitä", Emilia selitti hymyillen.
"Onhan se poliisin virka nyt vaan pääasiassa humalaisten kuljettamista, mutta jokin siinä kiehtoo", hän lisäsi vielä, sanoen "humalaisen" kuin inhoten, kesän epämieluisat tapahtumat tullessa sanasta mieleen, mutta hän peitti äkillisen tunnekuohunsa taitavasti. Hän puski muistot johonkin kaukaisuuteen päässään, ja ohikiitävän hetken ajan hän oli surullisen näköinen omissa maailmoissaan. Hän kuitenkin havahtui todellisuuteen nopeasti.
"Oi vitsi, remontti ois niin kiva", nainen huokaisi, mutta vanhaan vuokrakämppään tuskin saisi mitään remontoitua. Eikä hänellä sitä paitsi olisi mitään rahaakaan.
"Ja maneesi kyllä kans. Ja auto joka lähtis käyntiin ois kanssa mukava lisä", nainen virnisti, sillä Emilia oli tänään kävellyt tallille vanhan ja uskollisen Saab 900:sensa päättäessä pitää paukkupakkasten takia vapaapäivän.  

"Tuut meille portsariksi", Kei heitti vitsillä ja vinkkasi silmää Emilialle, tarkoittaen työpaikkaansa baarissa. Huomatessaan miten Emilia sitten puhui humalaisten kuskaamisesta, hän läimäisi itseään mielessään. Nainen varmaan vihasi humalaisia nykyään - mitä hän ei kesällä kuulemansa jälkeen ihmettelisi yhtään.
"Kyllä mä ainakin hyvällä kelillä ratsastan mieluummin ulkona", Kei totesi Sussun kommenttiin maneesin kovasta käytöstä. Ulkona sai olla vaikka liiankin kuuma - ainoastaan pakkasta Kei ei voinut sietää. Hyi. Nytkin hän olisi niin paljon mieluummin jossain paratiisisaarilla kuin täällä.
"Emilia, mä voin kyllä heittää sut kotiin sitten kun oot menossa", mies tarjoutui, "Ei tarvii tuolla tappopakkasessa ainakaan kävellä." Kei virnisti, ajatuskin sai palelemaan. Emilialle ei kuitenkaan ollut mitenkään älyttömän lyhyt matka täältä.

"Mitäs meinasitte vielä tänään?" Kei kysäisi naisilta. Älkääkä ainakaan sanoko että olette maastoon menossa, mä en todellakaan lähde mukaan.

// Emilia, yritän saada jotain aikaan sinne toiseen peliin asap. Vissiin joku kouluunpaluustressi nakertaa mun inspiraatiota. D:

"Joo, en", Emilia virnisti vastaukseksi Kein portsariehdotukselle. "Ja joo, ne ratsupoliisit oli just kaukana", hän hymyili vielä Sussulle.
"Mm... Joo, kyl se maneesi kelpais näillä keleillä, Halla ei tykkää tosta kentästä kun se on vähän epätasanen ku se jääty hassusti siitä yhestä päästä, ja Tumppi nyt vaan on niin vauhdikas etten viitti sen kanssa mennä missään, kun se katkoo koipensa", hän selitti. "Paitsi maneesi nostaa vuokraa ni pitäis sit löytää joku muu talli."

Kei tarjosi Emilialle kyytiä, ja hänen kasvoilleen kohosi innostunut hymy.
"Oikeesti? Sit sä voitki nähä mun uuden kämppiksen, se on aivan järkyttävän lihaksikas. Ja muutenki tosi sopusuhtanen ja ihan hirveen mukava", nainen virnisteli ihastuneena, vilkuillen Keitä. Emilia halusi nähdä tuon reaktion, sillä naisella oli tunne heidän olevan läheisempiä kuin tallikaverit yleensä. Ainakin sellainen tunne oli tullut miehen kysyessä Sussun talorempasta monikossa, sillä ei tiennyt asuiko tuo yksin. Ja Kei tiesi niin paljon Emiliasta...
Niin, kyllähän se uusi kämppäkaveri oli mahtava, mutta siihen liittyi pieni juju. "Se käy mun kaa lenkeilläki, mikä on kivaa ni ei tartte yksin juosta." Olihan se koira mukava kämppis.

"No mä kävin jo maastossa kävelemässä noiden kahen kanssa, joten toivottavasti en mitään. Sulaa ehkä", Emilia naureskeli ja kietoi pinkin känniloimen paremmin ympärilleen, liioitellen hytinään.

//joo, ei se mitään, mullekkin toi on niin tuttua, kouluunpaluu tekee ihmeitä inspikselle ja yleiselle jaksamiselle  

"No ei ainakaan kannata mennä metsään taluttelemaan", Emilia totesi. "Mulla on sormet varmaan syväjäätyneet tai jotain. Ja se oli kyl kans aikamoista kahlaamista siellä lumessa", hän lisäsi vielä. Nainen jätti loimen myttyyn sohvalle saadakseen kätensä vapaiksi, jotta itselleen kaakaon tekeminen olisi helpompaa. Tänään ei ollut kahvifiilis, Emilia tuumasi sekoitellessaan juomaansa.

"Joo, ei kannatakaan tälläsella ilmalla tehä mitään hankalaa", Emilia nyökytteli Sussulle, ja säpsähti hieman Kirstun pelmahtaessa sisään.
"Mitäs tässä, mikäs sut on saanut noin hyvälle tuulelle?" nainen vastasi punapään kysymykseen ja virnisteli Kirstun lörpötykselle. Emilia siemaili vaitonaisena kaakaotaan, korjaten loimea paremmin harteilleen.

// Äägh älkää vihatko _D Ja hei tervetuloa mukaan kirstu, kiva nähä suakin tääl taas!

Kei höristi korviaan Emilian mainitessa uudesta kämppiksestään. Lihaksikas, oikein mukava..? Oliko hänellä mies kämppäkaverinaan, urheilullinen nainen? Uusi kumppani? Olisiko Emilia päässyt yli erostaan Reetan kanssa? Kei paloi halusta tietää, mutta päätti odottaa, että tapaisi tuon itse. Ei hän halunnut udella. Varsinkaan jos kyse oli vain kämppäkaverista.

Mies virnisti Emilian ja Sussun puhuessa hevostensa liikutuksesta. Hän jättäisi ihan suosiolla Tashan liikuttamatta tänään, ihan molempien hyvinvoinnin vuoksi (mitä hän ei maininnut ääneen). Tamma oli ollut hetken aikaa pihalla aamulla kolme loimea päällään, jotta ei tulisi aivan hulluksi sisällä. Kauaa ei toista silti raaskinut jäädyttää.

Kirstun pamahtaessa huoneeseen Kei nauroi tuon tervehdykselle.
"Joulusta on jo kaks viikkoa, senkin pöhlö."
Punapää toi heti, kuten tavallista, jotenkin aurinkoisen ilmapiirin. Hän oli pirteä ja puhua pälpätti kaikkea turhaa, mikä oli Kein mielestä kovin suloista hänessä. Hymy huulille hiipineenä mies nappasi keksin naisen tuomasta pussukasta ja vastasi sitten tuon kysymykseen virnistäen inhoten:
"Mä ainakin kärsin tästä hirveestä kelistä."

Emilia teki tilaa sohvalla Kirstulle, mutta päätti siirtää itsensä nojailemaan tuvan pikku pöytään.
"Mm totta, onneksi sentään Halla asuu tallissa, ei tarttennu jäädyttää itseään ku piti hakea vaan yks heppa sisälle", nainen hymyili Kirstun ulkokarsinakommentille. Kaakaota oli vielä puoli mukillista jäljellä, mutta Emilian ei enään tehnyt mieli juoda. Toisaalta naisen teki mieli lorauttaa Kein vodkapullosta hieman kaakaon sekaan, hän oli sen joskus todennut yllättävän hyvän makuiseksikin. Emilia jätti kuitenkin väliin, ja hiljaisena kuunteli muiden jutustelua kumotessaan kaakaonsa kurkkuun, ja siirtyessään tiskialtaalle.
"Onks kellään muulla tiskejä, mä voin pestä", nainen hymyili tarjotessaan apua.

"Hei Emilia, jos sä oot jo hepat liikuttanu niin oisitko millon lähössä himaan? Mua ei meinaan hirveesti huvittais jäädä tänne jäätymään kun hommat on tehty jo", Kei vihjasi kuunneltuaan hiljaa muiden jutustelua hevosten liikutuksesta. Häntä ei tosiaan kiinnostanut kökkiä tallilla kylmässä, ei tällä säällä. Ja sitäpaitsi, hän ei malttanut odottaa, että pääsisi näkemään Emilian uuden kämppiksen. Hän oli niin pirun uteias, ja ehkä jopa hiukan mustasukkainen - jollain tapaa häntä hiukan nyppi se, miten Emilia kehui tuota maasta taivaisiin.