(Sofia & Emilia)

Katselin ulkona remuavaa Tumppia. Ori juoksenteli aitoja pitkin, esitti aika ajoin hienoa ravurinlaukkaansa, ja pukitteli ympäriinsä. Vilkaisin loimen kyljessä ammottavaa reikää. Taas. Taas se oli mennyt rikkomaan loimensa. Tuon reiän saisi kyllä korjattua.. Ehkä..

Vajosin omiin mietteisiini. Raha oli tiukilla, ja nyt kun olimme löytäneet oman, pienen kerrostalosokämpän Reetan kanssa, oli vanhempani ilmoittaneet että saisin pärjätä aivan omillani. Kyllä minä sen tiesin, ja olin vielä heillä asuessani osallistunut kuluihin mahdollisimman paljon. He olivat auttaneet Tumpin tallivuokrassa.. Olivat. Hetken hevosen myynti houkutteli, käteen jäisi paljon enemmän kuussa, mutta sydämeen jäisi kammottava aukko. Keneltäkään en kyllä lainaisi rahaa! Ehkä sitä voisi etsiä työpaikan, tai oikeastaan pitäisi. Työskentelin jo nyt satunnaisesti nakkikioskilla tuuraajana, mutta minua ei siellä usein tarvittukkaan. Kerran viikossa tai parissa pääsin työskentelemään 'oikeiden' henkilöiden ollessa tauoilla.

Tumppi lopetti riehumisensa, ja tuli nuuhkimaan minua aidalle. Hymyilin, ja rapsutin sitä harjan alta. Hevosen lämmin hohde lämmitti hieman kohmeisia käsiäni, ja turvan samettinen kosketus tuntui hyvältä. Niinkuin aina.
"No mitä jätkä?"

Istuin autossa, olin juuri matkalla tallille jossa en ollut ennen käynyt. Katselin ikkunasta maisemia ja mietin minkälaista porukkaa tallilla mahdollisesti oli. Kaukana näkyi talli ja aitauksia, joissa oli hevosia.

Kun auto oli pihassa huomasin erään aidan vieressä olevan nuoren naisen. Poistuin autosta ja sanoin heipat isälleni, joka lähti samantien pois.

Vilkuilin hieman ympärilleni, ja kävelin aidalla olevan naisen luo, "Hei".

"Hmh?" hätkähdin.
"Ah, moi!" virnistin ja käännähdin ympäri nähdäkseni edessäni seisovan naisen.
"Kukas sä oot?"

Huomasin että nainen säikähti ja kysyi kysymyksen, "Sori, jos säikäytin. Oon Sofia Nyberg uusi tallilainen, kukas sä oot?"

"Okei", hymyilin. "Mä oon Emilia. Emilia Lukkari", nauroin. Tumppi hönki niskaan ja hamusi hiuksiani.

"Ahaa, okei, kiva tutustuu", sanoin ja hymyilin hieman. "Onkos tuo sun hevonen", kysyin ja katsoin hevosta hymyillen.

"Aiaiaiai jäbä, ei syödä mua kumminkaan!" virnistin siirtäessä Tumpin turvan pois niskastani. Silittelin orin päätä, ja nyökkäsin Sofialle vastaukseksi.
"Joo, munhan tää on. Wounded Thump, oli joskus kova nimi Ruotsin raviradoilla. Tumpiks mä tätä kutsun", höpöttelin, hivenen ylpeyttä äänessäni.
"Onks sul omaa hevosta?"

"Oi että, on tuo kyllä komea", katselin oria ihailevana. "Ehei, ei minulla ole hevosta, mutta aattelin hoitohepan jostain etsiä", sanoin ja hymyilin. "Voisitko esitellä minulle vähän paikkoja, kun en ole ennen täällä käynyt?"

"Joo, voinhan mä, vaikken mä mitään erikoista tiiäkkään", hymyilin.

/Sori kun ollu taukoo, saattaa jatkuuki ku ei oo oikee inspistä, mut kattoo ny/

Hymyilin tytölle innostuneena ja vilkaisin oria sivusilmällä.

"Hmh niin. Joo, eli tuolla on ny ulkokarsinat, ja totas... Mennääks sitte vaikka talliin?" selittelin pikaisesti