Ekku ja Ekun toilailut

12.5

Kärry perässä ja nokka kohti Ukin taloa. En osannut odottaa mitään ja siksi minua varmasti jännitikin. Nasu makasi takapenkillä ja Chai istui vieressäni. Huokaisin syvään ja nostin kädet rattiin kello yhdentoista ja kello kahden kohdalle. Nojasin pääni niskatukeen ja katselin eteeni. En tiedä mitä päässäni pyöri, mutta hirveä hurrikaarni siellä oli. Ukki varmasti pärjäisi karvaisten lapsieni kanssa, mutta pärjäisinkö minä ilman Nasua ja Osirista? Olisiko siellä lämmin? Olinhan varmasti pakannut kaiken tarvittavan? Kahvinkeitin ei ollut päällä ja vessasta oli ihan varmasti sammutettu valot. Tiesin että passini on repussa, mutta silti jouduin muistuttelemaan itseäni ettei se ollut jäänyt eteisen pöydälle.

Vilkutin oikealle, kohti isoa tietä. Sopivan raon sattuessa painoin kaasua hieman turhan lujaa. Tiesin, että Chai huomasi sen mutta hän ei reakoinut. Katseli ulos vain. Kyllä me tästä selvitään. Pari viikkoa, siinä se.
"Meijän pitää juoda kahvit muuten ukilla" yritin kuullostaa siltä, kuin lause olisi ollut ohi menevää. "Turhaan sä stressaat, kohta me ollaan jo takasin."

Jospa olisin vain tiennyt, ettei se pitänyt paikkaansa. Olisinpa tuolloin tiennyt, etten näe Ukkia pitkään aikaan. Olisin jäänyt pidemmäksi aikaa - ehkä jopa yöksi. Ja olisin varmasti purkanut asuntoni vuokrasopimuksen aikaisemmin.

7.5

"Kai sä tiiät et mä vitsailin Bangkokista?" pyörittelin sormeani kahvikupin suuta pitkin ja katselin sen liikettä. Kuuman kahvin höyry lämmitti kämmentäni samaan aikaan kun kupin kylmä posliininen kosketus tuntui sormenpäässäni.
"Joo. Mut mitä jos ei? Jos mentäiski?" Nostin katseeni vastapäätä istuvaan poikaan.
"Mihin mä muka menisin" naurahdin ja suin hiussuortuvan korvan taakse. "Ihan niinko voisin vaa lähteä johonkin Afrikkaan tai Aasiaan" heilautin kädellä ilmaa. "Mulla on hevonenki. Ja Nasu." Tosiaan, Nasu makasi jaloissani keittiön pöydän alla ja käänsi päätään kuultuaan nimen.
"Eiks Nasu saa lentää? Ja onhan niitä maita lähempänäki" Chai sanoi ja käänsi päätään vinoon.
"On joo mut... Emmä tiiä. Eiks se ois vaan noloo lähtee karkuun?"
"Ei. Se on kesäloma, ei karkuun juoksemista." Chai sanoi ja minä kuulin hänen äänestään sen tutun hymyn. Rapsuttelin koiraani pöydän alla ja huokaisin syvään.
"Emmä vois jättää tätä tänne. Mihin hoitolaan mä muka veisin ja millä mä sen muka maksaisin." Synkistely ei kuulu tapoihini, mutta nyt en nähnyt muuta vaihtoehtoa. Nostin käteni pöydän päälle ja nostin kupin huulilleni.
"Mites ukki?" Chai sanoi huolettomasti ja hörppäsi mehustaan.
"Ukki! Voisko ukki oikeesti..?" kuiskasin viimeisen lauseen hiljaa ääneen. "Ethän sä kiusais Ukkia? Kestäisiksä sitä?" Kumarruin taakse ja vilkaisin kultaista noutajaa joka tapitti minua tummilla silmillään. Olisiko se aivan tyhmä idea?

13.4

Lukitusta päiväkirjasta

En tiedä mitä tehdä. En aio vastata viestiin, mutta aion kyllä kertoa Chaille. Hän tulee tänään illalla käymään ja kerron kyllä kaiken. Kerron kuinka lähdin pakoon ja kerron pettämisestä, jatkuvasta vahtimisesta. Kerron, kuinka en saanut käyttää puhelinta. Kuinka menetin koko elämästäni kokonaiset neljä vuotta sille idiootille. Kerron kuinka hukutin pahan olon jatkuvaan työssäkäymiseen ja kerron kuinka hän käytti minua hyväkseen. Ja kerron kaiken pettämisestä. Muistutan, että tämä on vain minun puolenk tarinasta ja etten tiedä hänen naistensa lukumäärää enkä haluakaan tietää. Ja viestistä. Ja siitä, etten varmasti aio vastata viestiin. Ja siitä, että pelkään ihan oikeasti ja siitä, etten tiedä mitä tehdä. En tiedä mitä minun pitäisi tehdä. Toivottavasti Chai ei pelästy. Kerron myös kuinka paljon rakastan Chaita ja kuinka onnellinen olen hänen kanssaan. Kyllä, nämä kerron. Tänään.

Mitä, nyt on kyllä varmaan ennätyksellisen nopea saavutus Vakionaama-titteliin! Onnittelut. <3

26.3

On todella mielenkiintoista päästä kurkistamaan Ekun lukittuun päiväkirjaan. Oikeassa maailmassahan me emme pääse kurkistamaan tällaisiin paikkoihin. Kutkuttavaa!
Tyylivalintasi toimii tässä tilanteessa todella hyvin. Paniikissa ajatukset ovat nopeita ja toistavat itseään. Olet myös rakentanut tekstin hyvin: ensimmäinen kappale on pidempi - sitä paniikkia - mutta sitten tulee vain yksi lause, jossa ajatus pysähtyy.

Miten kerron Chaille?

Hienoa!

---

1.4

Arvostan niin paljon virtuaaliharrastajia, joiden hahmot ovat tekemisissä keskenään – elävät samassa maailmassa, eivätkä jossain rinnakkaistodellisuudessa. Siksi musta on tosi siistiä, että Ekku ja Nelly ovat ystäviä, ja se tulee sun teksteistä nyt ilmi (no, tekstissä, mutta oletan ja toivon että jatkossakin). Ehkä me joskus lähdetään käymään Hopiavuoressa jollain porukalla Hukkasuosta? Pohjanmaalla kuitenkin kaikki ollaan!

Kei ehkä elää melankoliasta, mutta mä elän auringosta. Olet onnistuneesti tuonut tekstiisi sen ihanan päivää paistattelavan fiiliksen, mitä tällainen kevätaurinko aiheuttaa.

Hah, tällaiseen en olekaan vielä törmännyt..

Helppo ihminen, joka uskoo kun sanotaan vaikka onkin porista –

--

Näitä spinnareita on tullut niin hirveästi, että mulla voi tosiaan mennä hetki että saan kaikki kommentoitua. Älkää muut huoliko, kaikki tulee luettua kyllä.

1.4

Kikatin puhelimeen, niin että naapurikin varmasti kuuli. Istuin auringon syleilyssä pienellä takapihallani ja Nasu makasi oven edessä matolla. Vihreä, muovinen tuoli oli pehmustettu kirjavalla tyynyllä ja sen vieressä seisoi vanha yöpöytä. Pöydän päällä oli lasipurkki, jonka etiketti oli jo aikapäiviä sitten kulunut lukukelvottomaksi. Karistin tuhkaa purkkiin. "Mä voin kuvitella sen Eetun ilmeen" juttelin puhelimeen. Toisessa päässä Nelly-ystävä kertoi aamuisesta toilailuistaan.

Juttu siirtyi pian vakavampiin aiheisiin. Nelly kysyi minun ja Chain tilanteesta ja nauruni hyytyi hymyyn. "Mä en tiiä." Vedin tupakan huulilleni ja imin. Puhalsin ulos. "Taisiis, kun mä tykkään ihan hirveesti Chaista, mut mua pelottaa jos joudun näkee sen äidin joskus. Mut se on pikkuseikka. Juttelutoveri jatkoi ja puhui järkeä. Ei minun olisi pakko äitiä nähdä. "Mutta Chain kanssa sun tarvii jutella joskus et mihin tää on menossa. Te ootte ollu iha sika kauan yhessä ja sä haluut lapsiakin joskus" Nelly päivitteli. "Lopeta!" kiljadin. "Mä oon niiiiiiin nuori vielä, että mun ei oo kiire. Enkä mä ees tiedä haluunko."

Nellyn kanssa oli helppo jutella. Hän on minua vanhempi, mutta silti todella hyvä ystävä. Uskallan luottaa hevoseni hänen käsiinsä koska vaan. Helppo ihminen, joka uskoo kun sanotaan vaikka onkin porista ja kettuilee vähän väliä. Sain tupakan poltettua mutta jäin vielä paikalleni vihreälle tuolille. Pidin puhelinta korvallani ja nojasin päätäni olohuoneen ikkunaan. Suljin silmät, sillä aurinko häiki suoraan minuun. "Ihanaa kun on kesä. Millai sulla on muuten menny, jännittääkö?" vaihdoin puheenaihetta sujuvasti. Nelly höpötteli, mutten jaksanut välittää kummemmin. Tottakai kuuntelin ja tiedostin, mitä nainen sanoi. Mutta en jaksanut vaan vastata. Auringossa oli hyvä olla. Minulla oli Chain huppari päällä, sillä omani olivat pyykkikoneessa. Juuri tällaista kesää haluankin. Tämä tilanne ja pyykinpesukone kuvasti kesän ohjelmaa pitkälti. Arkijuttujen pyörittämistä ja päivistä nauttimista.

26.3

Jälleen lukitusta päiväkirjasta

Nyt nyt nyt. Nyt on hätä. Iso hätä. Tiedät-kyllä-kuka laittoi viestin. Siis normaali viestin - ei whatsappia tai messengeriä. Viestin. Tiedät-kyllä-kuka kertoi kuinka haluaa palata elämääni. En minä halua tätä, ei ei ei. Hätä ja paniikki. Hän haluaa olla taas osa arkeani ja pyysi kahville. Mitä väärä minä olen tehnyt? En todellakaan halua mennä kahville sen kanssa. Lupasin hänelle, etten ole ikinä enään hänen kanssaan tekemisissä. Ja nyt hän laittaa viestiä, kaksi vuotta myöhemmin! Hätääää. Mitä minä teen.

Miten kerron Chaille?

Apua.
Teksti voi olla sekavaa, mutta joka sana tulee syvältä sisältä. Hänkin on sieltä, eri päästä vaan.

On varmaan selvää, että olen vältellyt näiden juttujen kommentointia siksi, että minun hahmoni ei ole niissä kovin edullisessa asemassa. Sitä myöten minulle on ollut jotenkin vaikeaa irrottautua roolistani kirjoittamaan mitään metatarinallista näistä, mutta nyt pojat yritetään! Sano jos menee pieleen!

*

6.2.

Olet suunnitellut Ekun hahmon ja tarinan niin hyvin, että sekä hänen luonteensa että menneisyytensä punoutuvat aika moneen tarinaan, mutta erityisesti tähän. On hyvä, ettet paljasta kaikkea kerralla. Minun kiinnostustani Ekun entiseen suhteeseen pitää yllä se, että tiedän tarinoidesi kautta yleiskuvan, mutta yksityiskohtia joutuu metsästämään ympäri tarinoita ja roolipelejä. Tähänkin sisältyy paitsi maininta siitä suhteesta, myös palanen Ekun suhtautumisesta siihen: satutan itseäni. Se muotoilu kertoo jotain hänen ajatuksistaan, ja minun tulkintani on, että Ekku ehkä ajattelee, että hänen olisi pitänyt lähteä suhteesta aikaisemmin. Tämän tulkinnan valossa on loogista, että hän on varovainen nyt Chain suhteen, koska Chai ei ole mikään prinssi.

Vaikka tämän tarinan aihe on aika synkkä, ja vaikka minä elän sitä hahmonani ehkä vielä vahvemmin kuin muut lukijat, tämän lopetus on minustakin kepeä. Ironiasi kuvitellussa keskustelussa on niin äärettömän hienovaraista, että olen palannut jo monesti ihailemaan sitä.

*

10.2.

Miten luodaan tarinoihin sitä oikean elämän tuntua? No keskittymällä yksityiskohtiin. Voisin viedä tämän tarinan esimerkkitapaukseksi äikäntunneilleni ja alleviivata siitä, miten kuuluu kirjoittaa. Katsohan näitä:
Tietyltä kanavalta tulee tietty oikeasti olemassa oleva telkkariohjelma sen sijaan, että Ekku olisi vain "katsellut telkkaria". Se paitsi luo tunnelmaa, myös asettaa tämän tarinan tapahtumille aika tarkan kellonajan.
Odotellaan hiusvärin pois pesemistä ja markettiväri pistelee päänahkaa sen sijaan, että Ekku olisi vain "istunut hiusväri päässään". Saan tästä taas fiiliksen, mikä on tärkeintä, ja sen lisäksi minulla on enemmän vihiä Ekun rahatilanteesta, ja menneisyyden värjäämisten takia Ekun porukoidenkin rahatilanteesta. Omassa miljonäärien kivilinnassa asuvalla olisi varmaan hovikampaaja, ja jos rahaa olisi tuhlattavaksi, niin mentäisiinhän sitä toki parturiliikkeeseen värjäilemään.
Ekku kuitenkin pitää huolta ulkonäöstään, minkä kerrot mainitsemalla hoitomaskit ja hiusöljyt. Ne, sekä aiemmin jopa roolipeleihisi tuomasi hiustenlatvojen pyörittelyn sormen ympärille, sekä hiusten avaaminen ja uudelleen sitominen tekevät Ekusta uskottavimman naishahmon tällä hetkellä. Kaikki oikean maailman naiset eivät tietenkään ole samanlaisia, eikä kyse ole tässäkään siitä mitä Ekku tekee, vaan siitä, että viitsit mainita nämä pikkuseikat. Tämän takia en itse kirjoita vapaaehtoisesti naisia: rakastan näitä yksityiskohtia kaikissa hahmoissa ja havainnoinnissa, mutta minulla ei ole rehellisesti sanoen aavistustakaan, mitä oikeiden tavallisten naisten päässä pyörii, tai huomaavatko he itse esimerkiksi pyörittelevänsä hiuksiaan, tai vaikka tukkivansa varpaitaan maton alle sohvalla istuessaan: pitävätkö he lukua itsestään. Ekkussa on kuitenkin yksityiskohtia ja hän huomaa myös oman toimintansa.
Voisin nostaa muutakin, mutta tämä kommentti on nyt jo nolon pitkä.

Ukki kuulostaa ihanalta, niin kuin aina. Osiriksenkin tarinaan odotetaan malttamattomana jatkoa: alkaakohan se voida paremmin! Kun Kirstunkin heppa on nyt kipeänä ja vaikka mikä tamma kantavana, niin kohtahan tänne tarvitaan jonkinlainen sairaalasiipi!

10.2

Kotona

Istuin sohvalla ja selailin televisiosta kanavia. Neloselta tuli Hyvät ja Huonot Uutiset, mutten jaksanut keskittyä. Odotin vain kellon kulumista, jotta saisin käydä pesemässä hiusvärin pois. Kyllästyin ylläpitämään vaaleita latvoja, joten olin hakenut aiemmin viikolla tumman hiusvärin. Väri pisteli päänahkaa, en ikinä tottuisi siihen. Vaikka olen värjännyt hiuksiani jo seiskaluokalta lähtien, joka kerta väri sattui. Ja vaikka olen värjännyt valehtelematta sata kertaa ja aina markettiväreillä, hiukseni ovat yllättävän hyväkuntoiset. Siihen varmasti vaikutti viikottainen hoitomaski ja hiusöljy.

Puhelimeni pärähti soimaan tuttua säveltään ja nostin sen käteeni. Ukki soitti. ”Hei ukki!” En ollut kuullut ukista mitään kolmeen päivään, mutta se oli vain normaalia. Soittelemme puolin ja toisin pari kolme kertaa viikossa. ”Joo, Osiris näyttää edellee merkkejä. Mä varasin lääkäriajan, jotta se tulis kattoo mikä on vialla. Kyllä se selviää” vastasin. Minun oli kerennyt tulla jo ikävä ukin ääntä ja viisasta pöllö-efektiä, jonka hän sai aikaan vain mainitsemalla minun nimeni. ”Emmä sitä stressaakkaa! Täs on nyt vaan kaikkee. Mä en tiiä mitä teen sen Chain kanssa, ku pelkään että se on liian nuori - mieleltään - mulle. Ja sit toi Osiris toki stressaa vähäse.” Kerroin kuulumisiani. ”Mut mitäs siellä? Miten kanat voi?”

Ukin kanssa ei onneksi tarvinnut puhua kauaa. Viidentoista minuutin päästä minun oli pakko hyvästellä, sillä väri piti pestä pois. Olen melko varmasti sairas, kun rakastan katsella kuinka tummasävytteinen hiusväri valuu veden mukana alas viemäriin.

6.2


Lukitusta ja yksityisestä päiväkirjasta lainattua:


Kuuleppa tätä. Kävi ilmi, että Chai on jonkin verran kiinnostunut miehistä. Taisiis sehän on käynyt jo aikaa sitten selville, mutta päiväuniepisodi vahvisti omaa luuloani täyshomosta asiaan. Vaikkakin hän väittää vain sekoilleensa. En todella tiedä mitä tekisin miehen kanssa. Mielessä on pyörinyt jo jonkin aikaa erotauko, mutta en tiedä miten kertoisin asiasta pojalle. En halua erota riidoissa tai ilkeästi, ihan vain ystävinä. Koska sitten olisi kivaa käydä vielä tallillakin. Jaa syy? Ehkä suurimpana ongelmana näen sen, että Chain pitäisi vielä tehdä aivotyötä homoutensa suhteen. Chain pitäisi myös selvittää se "sekunnin mittainen virhe". Pelkään ettei Chai suostu tekemään asialle mitään ja sitten tulevaisuudessa tapahtuu taas kaikenlaista ja kamalaa. Satutan itseäni, aivan kuten viime kerrallakin.

Pitäisikö vaan laittaa viesti poitsulle? "Moi mä jätän sut heippa" olisi turhan raffia. Okei, kyllä tämä pitäisi tehdä kasvotusten - ei epäilystäkään. Mutta kun tuo on niin ihana ja halittava. Kaiken lisäksi, olen puutteessa. Mutta ei siitä sen enempää, kiitos hei.

Mitenköhän asian saisi muotoiltua fiksusti niin, että Chai ei vetäytyisi omaan pikkulapselliseensa kuplaan? Niin että asia ei satuttaisi kumpaakaan. Mitä jos vaan kieltäydyn pussailemasta, kunnes asiat on hoidettu? Ei, kyllä tämä nyt on saatava pois alta. Äkkiä sittenkin.

Näin se voisi käydä.
M. Kuule, ehkä meidän pitäisi ottaa tauko.
C. Miksi?
M. Koska sun tarvii selvittää tilantees homouden kanssa. Ja aikuistua.
C. Olet aivan oikeassa. Mutta ollaan silti ystäviä.
M. Hyvä, kiitos. Soittele.
C. Moi moi.

Helppoa, eikö?
Mutta en ole edes varma, haluanko erota miehestä. Joku järki pitäisi nyt saada tähän menoon. Oikeasti, joku järki.