PääsivuPääsivu  HakuHaku  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään  

Jaa
 

 Russian Show

Siirry alas 
Siirry sivulle : Edellinen  1, 2
KirjoittajaViesti
Marshall K.
Tallijengissä
Tallijengissä
Marshall K.

Viestien lukumäärä : 74
Join date : 29.01.2019

Russian Show - Sivu 2 Empty
ViestiAihe: Russian Show   Russian Show - Sivu 2 EmptyTo 31 Tammi - 23:04

First topic message reminder :

Astetta suurempi lähetys venäjältä 31.1


Olet varmaan joskus kuullut sanonnan "odottavan aika on pitkä"? Tällä hetkellä kyseinen sanonta tuntui suorastaan nauravan hangessa aidan
viertä harppovalle venäläiselle.

Marshall oli asunut lähes puoli vuotta suomessa ja saanut tyytyä täyttämään hevosen kokoisen aukon käymällä tunneilla ja valmennuksissa
tallien omilla hevosilla. Mutta vihdoin ja viimein, hän oli onnistunut löytämään sopivan ajomatkan päästä tallin joka otti hyvillä mielin orin talliinsa-
jonka oli määrä saapua tänään.
Siitä johtuvan jännityksen ja innostuksen takia Marshall oli tullut huomaamattaan aivan  turhan aikaisin tallille ja yrittänyt saada aikaa kulumaan jotenkin.
Hän oli aluksi kärrännyt karsinaan vähän lisää turvetta ja talikon kanssa haravoinut sen tasaiseksi matoksi betonilattian päälle. Vilkaisu kelloon,
ja Marshall oli kohauttanut olkiaan jonka jälkeen alkanut kääntämään kuivikkeita ympäri ja toisti saman tasaamisen uudelleen. Sitä oli seurannut hieman
paikkoja hakeva matka uuden tallin heinävarastoon täyttämään heinäverkkoa sekä nopea tarkastus rehuhuoneen puolelle että olihan hän varmasti muistanut
hankkia oikeat rehusäkit sekä nimetä ne. Volya. Tutun nimen lukeminen sai olon tuntumaan siltä kuin parvi täriseviä perhosia lentelisi mahassa. Kun Marshall oli
saanut viritettyä heinäverkon roikkumaan karsinaan vietti hän hetken satulahuoneessa, käpälöiden suojan alla olevaa satulaa sekä muita etukäteen rahtina tulleita
laatikoissa olevia varusteita. Kuin ei muka jo olisi useampaa kertaa käynyt niitä läpi samalla puhdistaen niitä, täten tietäen varsin hyvin että kaikki tarpeellinen
oli selvinnyt matkasta venäjältä tänne. Tavaroita läpikäydessään tuo nappasi suitsikoukussa päälimmäisenä roikkuneen orikuolaimen niskahihnoineen ja tunki taskuunsa.
Lopulta Marshall oli päätynyt kiertämään aitoja siihen tarhaan mikä oli osoitettu mihin hänen hevosensa pääsisi ulkoilemaan.
Ei kai aitojen tarkastamisessa mitään pahakaan ole? Paitsi ehkä jos kiertää hangessa jo kolmatta kertaa niitä ympäri "ihan vain varmuuden vuoksi"
samalla kun toivoi että siihen saisi uhrattua enemmänkin aikaa.


Marshall oli ehtinyt suunnitella menevänsä autoon istumaan ja odottamaan koskaalkoi tuntea olonsa hyvinkin vaivaantuneeksi kuljeksittuaan suoraan sanottuna
tyhjänpanttina ympäri tiluksia kuin päätön kana, kun vihdoin ja viimein hämärtyvässä illassa alkoi näkymään auton kirkkaat ajovalot tallille tulevalla tiellä.

"Luojan kiitos jo oli aikakin..." mies puhisi samalla itsekseen samalla kun loikki hangen läpi tarhan portille mennäkseen kuorma-autoa vastaan parkkipaikalle.


Auton hytistä alas könynnyt risupartainen kuljettaja oli Marshallille jo entuudestaan tuttu minkä takia rastapään kasvoille levisikin suorastaan
huojentunut hymy kun tuo tervehti vanhempaa miestä äidinkielellään. Kuulumisia vaihdettiin puolin ja toisin samalla kun miehet odottivat ihanan
helposti nappia painamalla aukeavan lastaussillan laskeutumista maahan. Kuljetusauton lämmin sisäilma höyrysi kun se kohtasi kylmän ulkoilman
ja sisällä olevat hevoset kuopivat kavioitaan kuljetustilan paksua kumimattoa vasten samalla kun pari niistä päättivät ilmoittaa olemassaolostaan
hirnahtamalla. Kuorma-autossa oli väliseinää jo käännettyinä mikä vihjasi että matkan varrella oli saattanut jäädä jo hevosia pois kyydistä,
mutta ensimmäisen paikallaan olevan väliseinän yli näkyi tutut kippuraiset korvat joiden kärjet hipoivat toisiaan vasten. Fullneck loimeen paketoitu
hevonen hirnahti hieman kimakkaan sävyyn kun tunnisti ihmisen joka oli juuri pujahtanut sen etuosan luo väliseinän pienestä aukosta.
Marshall hymyili niin leveästi että tuntui siltä kuin posket repeytyisivät.

"Moikka poika. Kai muistit rääkätä Dmitriyaa poissaollessani?" rastapää tiedusteli orilta myhisten tyytyväisenä itsekseen, koska oli varma että ori oli
kerran jos toisenkin tänä aikana vähintäänkin yrittänyt purra hänen nuorempaa veljeä. Dmitriy ja Volya eivät vain jostain syystä olleet toimiva parivaljakko.

Takin taskussa odotellut orikuolain oli hetkessä nopean lämmittämisen jälkeen puettu niskahihnoineen läsipäisen hevosen päähän ja riimussa kiinni
ollut naru vaihdettu oikeaan renkaaseen, jolloin Marshall huikkasi välioven lukon luona odottaneelle kuskille että hevonen voidaan purkaa kyydistä.
Pitkä automatka näkyi selvästi Volyan käytöksessä koska ori ei jaksanut kuin muutaman kerran pyöriä taluttajansa ympäri pää pystyssä ja puhalteli
kuuluvasti haistaessaan kerralla niin paljon uusia hajuja. Miehet vaihtoivat siinä hetkessä vielä muutamat sanat keskenään ennen kuin Marshall lähti
taluttamaan hieman tanssahtelevin askelin vierellä kulkevaa hevosta sen uutta kotia kohti. Samalla kun kuorma-auton kuljettaja laittoi ajokkinsa kuntoon
lähtäkseen jatkamaan matkaansa seuraavaa kohdetta päin.



Tallin käytävälle päästyä Marshall kiinnitti Volyan kahdelta puolen käytävälle, alkaen riisumaan kuljetuksessa hieman hikoilleen orin loimea sekä jalkojen
kuljetussuojia. Hevonen tuntui olevan erityisen tyytyväinen saatuaan nihkeän loimen päältää ja ravistelikin koko kroppaansa niin että ketjut vain kilisivät.
Marshall taituroi sillä välin tavarat mukanaan satulahuoneeseen ja ripusti ne mahdollisimman siististi ja tilaa säästäen kuivatustelineeseen jotka hetken
pään pyörittelyn tuloksena bongasi huoneesta. Tilasta poistuessaan mies kaivoi vielä nopeasti yhden harjan sekä ohuen- ja ennen kaikkea kuivan -talliloimen
mukaan.
Marshallia houkutti erittäin suuresti jäädä hoitamaan ja juttelemaan hevoselleen pitemmäksi aikaa, mutta tiesi kuitenkin paremmin että näin pitkän
matkan jälkeen oli parempi vain päästää ori lepäämään ja jättää loput hoitamiset vasta seuraavalle päivälle. Volya oli nimittäin jo tässä ajassa tapojensa
vastaisesti miltein nukahtanut ketjujen väliin. Ori tuntui suorastaan taistelevan että silmät pysyivät auki, samalla kun alahuuli näytti roikkuvan ryntäissä asti.
Nopean harjaamisen jälkeen mies heilautti kuivan loimen hevosen päälle, laittoi hihnat ja remmit kiinni ja talutti hevosen puhtaaseen karsinaan missä sitä
odottikin täysi heinäverkko, puhdas vesi sekä paksu turvepatja makoiltavaksi. Volyan päässä ollut riimu, orikuolain kuin narukin päätyivät karsinan ovessa
olevaan koukkuun roikkumaan. Volya pyöri uudessa karsinassa haistellen kaikkea kuin paraskin vainukoira, nyhtäen ohimennen tukon heinää suuhunsa,
ennen kuin pyöri hetken tiuhemmin ympyrää kunnes rohjahti makoilemaan pitkän ynisevän äänen saattelemana. Marshall pudisti päätään pienesti hymy
suupielissään. Hän ei muistanut että olisi koskaan nähnyt oria noin uupuneena että sitä ei tuntunut mikään kiinnostavan kuin se että pääsisi vihdoin
nukkumaan pitkäkseen.
No, kyllä Volya siitä elävöityy kun saa kerättyä voimansa takaisin.


// jaffat- eiku ryssät tulloo ( ͡° ͜ʖ ͡°)
Takaisin alkuun Siirry alas

KirjoittajaViesti
Chai
Mode
Mode
Chai

Viestien lukumäärä : 258
Join date : 12.10.2018

Russian Show - Sivu 2 Empty
ViestiAihe: Vs: Russian Show   Russian Show - Sivu 2 EmptyKe 6 Helmi - 11:33

5.2.

Salamannopea Chai iskee jälleen, koska ei Keitaron toinen nimi turhaan ole Hidas. Multa voi ottaa modeoikeudet kyllä pois, jos Keitaro Hidas kokee negatiivisia tunteita. Smile

Pidän hahmojen päänsisäisestä puheesta, jota ei varsinaisesti kuvata "hän ajatteli" -johtolauseella, ja sitähän sinun aloituskappaleessasi on. Johtolauseella kuvattu ajattelu on toki aina selkeää, mutta yleensä tämä hienovaraisempi tapa on parempi. Koko tämä osa on siis sitä, mistä puhun:

Missä vaiheessa hänen kotielämänsä oli alkanut muistuttaa enemmän varhaisillan saippuasarjaa? Salatut Elämät ja sen hahmojen naurettavissa juonenkäänteissä tuntui olevan enemmän järkeä kuin koskaan. Vaikka eihän Marshall sitä kenellekään myöntäisi, että kyseistä sarjaa seurasi. Tai että oli sen avulla opetellus suomenkieltä. Mies katseli ympärilleen kuin peläten että joku olisi tarpeeksi lähellä ollessaan kuullut hänen ajatukset.
Samalla kun nostan tämän esiin, niin:
Salatuissa Elämissä ja sen...
suomen kieltä
kuullut hänen ajatuksensa.


Tämän tarinan yhteydessä en viitsi nostella erikseen yksittäisiä ilmauksia, koska sen olen jo kahdesti tehnyt. Poimisin sen sijaan sellaisia kohtia, joilla luot tunnelmaa erityisen hyvin kuvailun kautta. Ja tekisin myös tulkintoja pelkän ihailun sijaan, jos sallit.
rahnutti sormenpäillään hevosen otsaa niin voimakkaasti että valkoisia karvoja irtoili ja jäi koristamaan miehen kämmeniä. Ja ehkä vähän takin hihojakin. Tässä ei sanota, että Marshall katselee käsiään ja tutkii karvoja, mutta minä tulkitsen sen, koska karvat tulevat havaituksi, ja muukin havaitseminen tapahtuu Marshallin aistien kautta. Siitä vien tulkintaa vielä pidemmälle tunnelman avulla: Marshallista ei ole epämiellyttävää, että käsiin jää karvoja. Seuraava tulkinta-askel: Marshall rakastaa hevosta. On taito kirjoittaa niin, että lukija saa tekstistä paljon enemmän irti, kuin mitä suoraan sanotaan. Kuka vain osaisi kirjoittaa viimeisen päätelmän suoraan tekstiksi, mutta on niiiiiiin paljon kivempaa kun sen eteen joutuu ottamaan näin monta askelta. Silloin kirjoitus muuttuu minun asteikollani jutusta tarinaksi - tekstistä taiteesi.
Olisitpa hionut vielä minuutin tai kahden verran myös tätä: Tosin joutuessaan odottamaan Marshallin taiteilua oven kiinni saamisessa, ori siirteli painoaan etujaloilla malttamattomaan sävyyn. Olisin halunnut päätellä itse, että hevonen on malttamaton siitä miten se liikkuu. Tämäkin on jo hyvä lause, mutta koska olet jo näin pitkällä, suosi aina lukijalle näyttämistä sen sijaan että kertoisit.
Pysyäkseen orin matkassa Marshall joutui itsekkin ottamaan muutaman rivakat juoksuaskeleet, ennen kuin Volya palasi takaisin normaalin hillumiseensa. Tämä kohta taas on onnistunut. Kerrot lyhyestä tapauksesta arkisesti, ja minä tulkitsen siitä jo aika paljon Marshallin hevosenkäsittelyfilosofiaa ja -taitoja. Samassa tilanteessa Chai olisi päästänyt irti ja järkyttynyt, ja vaikka Reita olisi kerta kaikkiaan kieltäytynyt ottamasta askeltakaan ennen kuin hevonen on tiukasti kurissa ja järjestyksessä. Et sano suoraan, että Marshall on lempeä, tai että hän luottaa saavansa hevosensa kyllä hallittua vaikka antaisikin sille vähän löysiä. Se on minun tulkintaani. Sekin on helppo tulkita, että sitten Marshallia vähän hävettää, ja että hän haluaisi pitää itsestään jonkinlaista vaikutelmaa yllä.

No, toivottavasti seuraavalla kerralla pääsen lukemaan siitä ratsastuksesta!

Tänään ei tule Nitthan Paithoonbuathongin kielioppituntia. Viime tarinasta nostettiin jo esiin aika runsaasti kamaa, ja on ehkä paras keskittyä siihen vielä. Jos kaadetaan liikaa kerralla niskaan, niin motihan siinä menee, kun alkaa virheellisesti kuvitella olevansa jotenkin huono kirjoittaja tai muuta yhtä hullua. Mutta et ole! Nämä tekstit ovat selkeitä, eikä niissä ole mitään häiritsevää: niitä ei siis olisi pakollista kehittää. Oletan vain että harrastuksen vuoksi haluat.
Takaisin alkuun Siirry alas
Marshall K.
Tallijengissä
Tallijengissä
Marshall K.

Viestien lukumäärä : 74
Join date : 29.01.2019

Russian Show - Sivu 2 Empty
ViestiAihe: Vs: Russian Show   Russian Show - Sivu 2 EmptyKe 6 Helmi - 2:00

Astetta suurempi lähetys venäjältä  5.2

Hangessa häärimisestä oli tainnut tulla jo tapa. Tällä kertaa Marshall seisoi tarhaportin läheisyydessä, kädet puuskassa ja pää taaksepäin taivutettuna. Lähelläolija saattaisi myös kuulla tasaisen, hieman valittavan sekä narisevan äänen, mikä oli peräisin juuri kyseisestä rastapäästä.
Äänen pysäytti leveä haukotus jolloin mies retkautti päänsä eteenpäin ja katseli jalkateriensä suuntaan.
Missä vaiheessa hänen kotielämänsä oli alkanut muistuttaa enemmän varhaisillan saippuasarjaa? Salatut Elämät ja sen hahmojen naurettavissa juonenkäänteissä tuntui olevan enemmän järkeä kuin koskaan. Vaikka eihän Marshall sitä kenellekään myöntäisi, että kyseistä sarjaa seurasi. Tai että oli sen avulla opetellus suomenkieltä. Mies katseli ympärilleen kuin peläten että joku olisi tarpeeksi lähellä ollessaan kuullut hänen ajatukset.

”Okei. Tulehan nyt niin mennään.” tuo huikkasi tarhassa olevalle hevoselle.

Volyan kippuraiset korvien kärjet hipaisivat toisiaan kun hevonen käänsi päänsä huutelijan suuntaan. Pienen hetken ori vain seisoi paikoillaan pää ylhäällä, ennen kuin se puhalsi terävästi ja lähti hypähtelevin raviaskelin portille päin. Häntä perässä lepattaen kuin mikäkin supersankarin viitta. Hyvissä ajoin Volya hidasti vauhtinsa ja seisahtui omistajansa eteen pehmeän hörähdyksen kera, tuupaten miehen rinnusta vaaleanpunaisella turvallansa.
Marshall ojensi kättään ja rahnutti sormenpäillään hevosen otsaa niin voimakkaasti että valkoisia karvoja irtoili ja jäi koristamaan miehen kämmeniä. Ja ehkä vähän takin hihojakin.

”Onneksi sinä olet helppo ja näytät mielipiteesi selkeästi. Etkä vain murjota ja mulkoile että 'niin mietippä sitä” venäläinen jutteli hevosellensa pienen hymyn kera. Pujauttaen orikuolaimen niskahihnoineen hevosen päähän jotta pystyi lähteä taluttamaan showmiestä tallin suuntaan.

”Teidän kanssa kaikki on niin paljo helpompaa… Ruoki, siivoa paikat, hoida ja liikuta. Ja jos tulee ongelmia, niin nekin on usein niin helppo paikantaa että ’ahaa, ongelma on tämä’. Eikä tarvitse joka asiasta levitellä käsiä että mistä kiikastaa tällä kertaa.” Marshall jutteli hiljaa äidinkielellään Volyalle joka suoritti ainaista rutiiniaan. Vain korvat kääntyilivät miehen puoleen merkkinä siitä että se saattoi kuunnella toisen vuodatusta, mutta muutoin ori oli oman shownsa vietävänä.

Kaula oli tiukasti kaarella samalla kun se kannatteli häntäänsä korkealla ja viuhtoi sitä puolelta toiselle. Askeleet olivat joustavat kuin kavioissa olisi jouset, hevosen edetessä enemmän sivuttaisessa pohkeenväistössä kuin suorassa linjassa. Vasta kun kaksikko kulki tallinovista sisälle käytävälle, Volya siirtyi tavalliseen kävelyyn. Tosin joutuessaan odottamaan Marshallin taiteilua oven kiinni saamisessa, ori siirteli painoaan etujaloilla malttamattomaan sävyyn.
Mies taputti hevosen kaulaa rauhoittelevasti vapaalla kädellään lähtiessään taluttamaan Volyan peremmäs tallissa. Kytkettyään orin kahdelta puolen kiinni, venäläinen riisui orikuolaimen pois ja palautti sen naruineen karsinanoven koukkuun. Ennen varustehuoneeseen katoamista tuo katsahti vielä varmuudenvuoksi käytävää että ei tukkinut kenenkään kulkua ja että Volya oli ihmisiksi- vai pitäisikö sanoa hevosiksi?
Marshall ei ollut montaa hetkeä poissa, palaten hevosen luo harjapakin sekä suitsien kera. Mitkä tuo laski lattialle seinustan viereen pois jaloista.

”Mitä tuumit kaveri, jos vielä tämän kerran kierrellään ihan vaan tässä tallialueella maasta käsin? Tiedä vaikka tarhoissa on joku hevonen jolle et ole jo mylvinyt aidan takaa” Marshall jutteli orille hiljaa venäjäksi samalla kun aukoi loimen kiinnityksiä.
”Sitten voit vielä hetkeksi mennä ilman loimea tarhaan rallattelemaan, niin saat piehtaroida hangessa...nakuna.” Mies lisäsi virneen kera, kiskaistessaan loimen hevosen yltä.

Volya tuntui oikeasti ymmärtäneen viimeiset sanat koska ori käänsi päätä omistajansa suuntaan pienen hörinän kera. Ihan kuin ori olisi sanonut ’vihdoinkin’. Koska surkeasta talvikarvasta huolimatta ori nautti lumesta hyvin paljon, etenkin sielä piehtaroimisesta. Mistä tuo varmaan pääsi omasta mielestään nauttimaan aivan liian harvoin, ilman 'turhanpäiväisiä' loimituksia.
Marshallin saatua loimen oven telineeseen suht siististi, tuo kolusi harjapakista käsiinsä kaksi harjaa ja pyyhki niiden harjaksia toisiaan vasten,
ennen kuin alkoi harjata Volyaa pitkin ja voimakkain vedoin. Lähtien liikkeelle orin kaulalta ja veto kerrallaan eteni sen takaosaa kohti.

”Sitä voisi luulla että olisit tässä ajassa oppinut kasvattamaan oikean talvikarvan, etenkin kun olet elänyt koko ikäsi paikassa missä on talvi. Mutta ei, sinun talvikarva on yhtä lyhyt kuin minun parta.” mies puheli niitä näitä hevosellensa. Kommentti oli sinänsä osuva, koska Marshallin naamakarvoja ei paljoa sänkeä paremmaksi voinut kutsua.

Puhuessaan mies katseli tämän tästä ympärillensä siltä varalta jos joku olisi kuulemassa hänen pölöttämisiä. Kotitallilla Marshall ei olisi uhrannut edes puolta ajatusta sille että kuuliko joku hänet vai ei, kun hän jutteli ummet ja lammet hoidon alla olevalle hevoselle. Mutta myönnettäköön että uuden paikan jännitys oli yhä tiukasti yllä. Vaikka, ihmekkö tuo kun ei hän ollut käynyt tallilla alun tavaroiden ronttaamista lukuunottamatta kuin vasta pari hullua päivää.
Kun hevosen kumpikin puoli oli käyty harjojen kanssa läpi, Marshall kävi pakin luona vaihtamassa ne jouhien selvitysharjaan sekä -suihkeeseen, joiden kanssa alkoi käydä järjestelmällisesi läpi Volyan harmaita jouhia. Vaikkakin orin lyhyen sekä tuskin katuluutaa tiheämpi harja ei mitään selvittelyjä olisi edes tarvinnut, mutta ompahan ainakin takuuvarmasti takuton. Vielä nopea kavioiden putsaaminen sekä hokkien kiristys että jokainen niistä oli varmasti tiukasti kierteillään. Niin Marshall koppasi Volyan suitset käsiinsä, ja remmit selviteltyään siirsi olkapäällensä roikkumaan siksi aikaa kun pudotti orin riimun tuon kaulalle roikkumaan. Sitten ei mennytkään kuin no ja hä, kun mies nopeasti paransi pipon virkaa korvaavan putkihuivin asentoa päänsä ympärillä jotta korvat oli kylmältä suojassa. Minkä tehtyään tuo otti ohjat toiseen käteensä, irroitti käytävän ketjut orin riimusta sekä karsinan ohi kulkiessa otti sen hevosen kaulalta ja ripusti oveen odottamaan heidän paluuta sisälle.


Ulos päästessä Marshall loi hieman epäilevän silmäyksen Volyaan päin. Ori tuntui kovasti luulevan että he olivat menossa tekemään jotain muutakin kuin vain haahuilemaan ympäri tonttia. Tuttu tanssahtelu muuttui muutamien ensimmäisen metrien jälkeen ennemmin hypähtelyiksi, kun ori pyrähti miltei kuin rusakko joka lähti pusikosta. Siinä tilanteessa sivustanäkijän saattoi olla vaikea valita että kumman lentävää askelta arvioisi, hevosen vaiko taluttajan.
Pysyäkseen orin matkassa Marshall joutui itsekkin ottamaan muutaman rivakat juoksuaskeleet, ennen kuin Volya palasi takaisin normaalin hillumiseensa. Tosin nyt ori ei rullannut kaulaansa kaarelle, vaan ojensi sen pitkänä eteenpäin kuin venytelläkseen aikaisemman paketissa kölkyttelyn jäljiltä.

"Kyllä sitä hullu saa olla, muttei tarvi olla tyhmä. Sinä ennenkään tuollaisia säntäilyjä ole harrastanut. Tai no, vuosiin."  Marshall sätti oria hieman, vilkaisten kummankin olan ylitse että oliko joku nähnyt heidän kiihdytysajo lähdön. Ja melkein jo mielessään henkäisi helpotuksesta että kukaan ei nähnyt äskeistä- kuin ehta suomalainen konsanaan, kun sattuu liukastumaan talvella. Mutta Volyan siirtyessä hieman näkökentän edestä pois, Marshall havaitsi ainaki jonkun liikkuvan uuden tallin nurkilla. Miehen kasvot muistuttivat hyvin paljon yhtä emoji listan naamoista kun tuon huulet pusertuivat tiukaksi viivaksi samalla kun tuo käänsi katseensa nopeasti menosuuntaan päin. Koska sillähän oli takuulla vaikutusta jos se joku oli heidät huomannut tai ei, että katso äkkiä poispäin niin mitään ei tapahtunut.
Ehkä hän seuraavana päivänä voisi hyvillä mielin nousta jo satulaan. Siinä missä Marshall oli odottanut sitä kuin kuuta nousevaa, niin Volya vaikutti palautuneen matkastaan täysin eikä sekään tuntunut malttavan odottaa että saisi oikeasti tehdäkin jotain.


// Suuret kiitokset niin tänne kuin palautelootaan tulleesta palautteesta! Jotenki näät teän pienet poiminnot, sekä ihanan nätisti sekä rakentavasti annetut huomautukset mihin kiinnitellä huomiota seuraavissa teksteissä, antaa sellasta boostia että "Hell yeah!".
Ja tekemällähä sitä oppii, etenki ko jokku vielä tuuppii oikiahan suuntahan siinä oppimisesa!

Ja sehän on kiva että Chai tykkää tälläsistä Volyan kaltasista herkistä ja herttasista hepoista, jokka tykkää tehä selväksi että kaikki varmasti näkee sen. Sehän voi alkaa heti hoitahan ja ratsastaan Volyaa? ( ͡° ͜ʖ ͡°)
Takaisin alkuun Siirry alas
Chai
Mode
Mode
Chai

Viestien lukumäärä : 258
Join date : 12.10.2018

Russian Show - Sivu 2 Empty
ViestiAihe: Vs: Russian Show   Russian Show - Sivu 2 EmptyMa 4 Helmi - 7:15

4.2.

Voi Chaihan on niin iloinen, kun Volyan kaltainen hevonen on saatu Hukkasuohon. Sehän ei yhtään pelkää tuollaista itsevarmaa häntää ja temperamenttistä askellusta. Eikä se yhtään kehitä teorioita Volya-paran korvistakaan, kunhan näkee ne. Kuuluuhan tämä ironia sinne takariviinkin? Vaan onhan se hieno. Onneksi Chaita paremmat hevosenkäsittelijät osaavat aivan varmasti arvostaa sitä.

Pidän itse tarinoista, joissa on joku edes pieni lisäteema, joka pysyy läpi tarinan, tekee siitä syklisen, tai vetää lopun ja alun yhteen. Tässä se oli kahvi. Ehdin jo unohtaa koko kahvinkeiton lukiessani tarinaa, mutta lopussa se sitten mainittiin uudelleen. Mulle tulee tästä aina sellainen viimeistelyn tuntu.

Jos olet huolissasi niistä pilkkuasioista, paras taktiikka taitaa olla lähteä liikkeelle yksinkertaisista jutuista. Opetella yksi sääntö. Aloita siitä, että pää- ja sivulauseen väliin tulee pilkku. Muuta ehtii katsoa sitten myöhemmin, eikä se edes ole niin justiinsa. Pieni pilkutus olisi kuitenkin aika pakollista, koska se rytmittäisi lauseita ja tekisi sillä tavalla niistä nopeampia ymmärtää ja sisäistää.

Yhdyssana-asiat sinulla onkin hyvin hallussa. Ne ovat toinen juttu, jolla tekstistä saa nopeasti häiritsevän huonon, vaikka sisältö olisikin kultaa. Jos teksti vilisee yhdyssanavirheitä, minulla on paha tapa epäillä sekä kirjoittajan järkeä että asian luotettavuutta, mutta sinun kohdallasi ei tietenkään näin ole! Tekstissäsi ei ole sellaisia häiristeviä yhdyssanavirheitä, jotka veisivät huomion sisällöltä. Muutaman mitättömän jutun kuitenkin nostan esiin:
suomenkielinen - mutta suomen kieli
korkeakoulutasoinen on yksi asia, ja siksi yksi sana. Korkeakoulun matikantuntien tasoinen taas olisi monta asiaa, eli sen vuoksi monta sanaa.
showhevonen, talutusesittelyyn: samalla tavalla yksi asia.
suurin osa taas on kaksi asiaa ja kaksi sanaa.

Sitten vielä palataan ilmaisunkeräilyharrastukseni pariin.
ori valmistautui ottamaan ritolat - :DDDD voi siitä on niin kauan kun kuulin tämän viimeksi!
Ja rotankarva! Kyllä kuulkaa.

Älä turhaan meitä jännitä. Me tykätään lukea, sinä tykkäät kirjoittaa - mitä pahaa voisi siis tapahtua? Sitä paitsi täydellistä ja virheetöntä tekstiä ei edes ole, kun aina voi kehittyä jossain, ja sinullahan on jo nyt kaikki tosi hyvin hanskassa. Ja sinulla on vieläpä tarina kerrottavanasi, joten tänne se! Very Happy
Takaisin alkuun Siirry alas
Marshall K.
Tallijengissä
Tallijengissä
Marshall K.

Viestien lukumäärä : 74
Join date : 29.01.2019

Russian Show - Sivu 2 Empty
ViestiAihe: Vs: Russian Show   Russian Show - Sivu 2 EmptyMa 4 Helmi - 1:43

Astetta suurempi lähetys venäjältä 4.2.

Aikaset aamut ovat saatanasta. Se on ollut Marshallin mielipide lapsesta asti kun on pitänyt herätä kukonlaulun aikaan. Eikä sitä mielipidettä muuta se tosiasia että tuo ei ollut varsinaisesti herännyt aamulla, vaan todellisuudessa hän ei ollu saanut kunnolla unta koko yönä minkä takia hän oli lopulta kiemurrellut itsensä pois peiton alta. Varoen herättämästä vieressään nukkunutta parempaa puoliskoansa. Mies kaivoi hämärässä huoneessa vaatteitaan joka kodin parhaasta vaatteiden säilytys paikasta: the tuolista, jonka päälle kummasti kasautui aina kaikki vaatteet jotka olivat liian puhtaita pyykkiin. Mutta eivät sopineet kyllä puhtaiden seuraksi vaatekaappiinkaan.
Löydettyään tarvitsemansa tuo sulki hitaasti makuuhuoneen oven perässään ennen kuin napsautti katkasijasta valot eteisaulaan jotta näkisi eteensä pimeässä asunnossa. Ensitöikseen Marshall hipsi keittiöön ja silmät puoliummessa tottunein liikkein laittoi kahvin tippumaan ennen kuin istui yhdelle pöydän äärellä olevista tuoleista jotta saisi sukat jalkaansa. Yhdellä jalalla seisominen näin aikaisin aamusta? Ei hän mikään halvatun flamingo ollut.
Mies rönötti tuolilla kuin mikäkin perunasäkki kääntäessään katseen oviaukon yläpuolella olevaan kellotauluun. Hyvin vielä aikaa ennen kuin tarvitsisi lähteä. Tarkistettuaan ensin kahvin tilanteen sekä sen jälkeen suoritettuaan vähintään korkeakoulu tason matemaattiset laskutoimitukset siitä että kuinka paljon hänellä oli aikaa ennen kahvin valmistumista. Istuisiko hän ja odottaisi vai nousisiko ja kävisi kylpyhuoneessa tekemään itsestään vähän enemmän ihmisen näköisen. Laskutoimituksiensa tuloksena Marshall vääntäytyi takaisin jaloillensa ja suunnatessaan kylppäriin veti loput puuttuvat vaatteet yllensä. Marshall tiesi hyvin että näytti vähintäänkin räjähtäneeltä pyörittyään puoli yötä valveilla sängyssä, minkä takia tuo ei edes vihtinyt kummemmin katsoa peilikuvaansa. Vaan alkoi keräämään joka suuntaan sojottavia rastojaan siistimmäksi nipuksi jonka saattoi sitten köyttää perinteiseen tapaan kiinni päälaelle. Heti huomattavasti ihmisemmän näköinen eikä niinkään mytologiasta tutun Medusan näköinen. Nopean hampaiden pesun jälkeen mies palasi takaisin keittiöön armaan kahvinkeittimensä luo. Tuo kaatoi itselleen kupin  ja hörppi sitä hiljaa itsekseen hymisten, samalla kun kaivoi tiskikaapista termosmukiaan johon ottaisi loput mukaan tallille.

---

Matka tallille tuntui kestävän kauemmin mitä eilen kun hän oli sen välimatkan kulkenut. Yhdessä vaiheessa Marshall ehti jo epäillä että oliko hän ajatuksissaan kääntynyt väärästä risteyksestä. Kaikki tiet näyttivät hänen silmissä samanlaisilta nyt kun lumi vielä muokkasi maisemaa. Lopulta tienvarsi kuitenkin vaikutti tutummalta eikä siitä mennyt montaa hetkeä kun Marshall sai parkkeerata ajokin tallin parkkipaikalle. Ja yhdessä termosmukinsa kanssa mies harppoi oritallin suuntaan. Matkalla tuo katseli ympärillensä pää pyörien kuin pöllöllä koska aamutallin tekeminen oli selvästi alkanut jo kuun kaikissa tallirakennuksissa oli valot päällä ja kuuluipa ulos jokunen vaimea hirnahduskin kun malttamattomimmat halusivat jo päästä ulos.
Volya oli uppoutunut aamun suosikki hetkeensä eli aamurehuihin. Kippurakorvat kääntyilivät vähän joka suuntaan kun ori kuunteli tallin ääniä aamiaisensa ohella, eikä tuo suonut karsinan ovelle tulleelle omistajalleen vilkaisua enempää huomiota. Marshall jätti termarinsa roikkumaan sen kahvasta oven loimitalineeseen.

”Ei se sinun ruoka mihinkään katoa vaikka olisit aamutervehdyksen heittänyt. Senkin sydämetön kanttura.” mies sanoi omalla äidinkielellään, nostaen kämmensyrjän otsalleen teatraalisesti. Samalla kun avasi karsinan ovea sen verran että pääsi siirtymään karsinan puolelle.

Availlessaan orin yllä olleen talliloimen kiinnityksiä Marshall pohti mielessään jo valmiiksi sotasuunnitelmaa siltä varalta jos joku aamutallin tekijöistä päättäisi häntä puhutella. Pelkkään tervehdykseen nyt on helppo vastata hymyilemällä ja päätä nyökkäämällä mutta entä jos toinen alottaisikin small talkin? Ei sillä etteikö Marshall olisi halunnut jutella ja vähän edes tutustua paremmin muihin tallilla kävijöihin, mutta hän oli yhä vähän epävarman suomenkielen osaamisestaa eikä asiaa auttanut se että toinen olisi uusi tuttavuus.
Marshall ravisteli hartioitaan ja vetäisi loimen Volyan päältä. Mikä hän oli? Joku 5-vuotias kakara jota pelotti ensimmäinen päivä uudessa päiväkerhossa?
Mies pysähtyi sen verran karsinan ovella että veti syvään henkeä rauhoittaakseen liian nopeaa kulkevat ajatuksensa ja vasta sen jälkeen pyörähti takaisin käytävän puolelle missä taitteli loimen telineeseen. Sekä otti pitkän huikan kahvia termaristaan mikä oli kiltisti roikkunut odottamassa häntä. Sillä välin Volyakin oli saanut aamurehunsa syötyä ja siirtyi hörinän saattelemana oven rakoon ja tuijotti omistajaansa kuin malttamaton koiranpentu.

"Hetki vielä. Pitäähän sulle hakea joku takki niskaan kun oot päättäny tämänkin talven pärjätä tuollaisella rotankarvalla..." Rastapää puheli läsipäiselle orille samalla kun laittoi oven säppiin käydäkseen hakemassa varustehuoneesta hevosen ulkoloimen.

Volya tuntui ymmärtävän puheen sanasta sanaan minkä takia se luimisti korviaan, viskasi äätään napakasti samalla kun heilautti toista etustaan ilmassa. Kehdata nyt sanoa hänen kaltaisen uljaan hevosen kiiltävää karvaa rotankarvaksi?? Kehtaakin.
Mies palasi hetkessä takaisin karsinalle tummanvihreä kevyempi toppaloimi kädessään ja sen kummempia aikailematta meni takaisin karsinaan pukemaan sen orin ylle. Normaalisti Volya osasi seisoa karsinassa kuin patsas Marshallin loimittaessa sitä mutta nyt uusi ympäristö ja tieto siitä että kohta pääsisi ulos sai orin heilumaan vähän puolelta toiselle. Samalla kun Volya käänteli päätään tämän tästä kuin komeentaakseen venäläistä pistämään vauhtia niiden remmien kanssa. Marshall liikkui hevosen liikkeissä mukana samalla kun yritti laittaa kaikki miljoona solkea kiinni, joutuen etuosan kiinnikkeitä laittaessa useampaankin otteeseen työntämään orin päätä takaisin eteenpäin jotta näki edes mitä oli tekemässä.  Sitten vain riimu ja orikuolain päähän sekä nopea tarkastus käytävälle että Volya ei tulisi kenenkään niskaan. Todettuaan reitin selväksi venäläinen avasi karsinan oven kunnolla ja lähti taluttamaan Volyaa perässään sille osoitetulle tarhalle päin.
Volya tuli aika ripein askelin ulos karsinasta, piiskaten puolelta toiselle korkealla kannattelemaa häntäänsä. Pohjan muuttuessa tallikäytävästä lumiseen pihaan, ori viskasi päätään ilmassa ennen kuin rullasi sen kaarelle korskahduksen saattelemana. Kävelyaskeleet muuttuivat leijuviksi tanssahteluiksi taluttajan vierellä. Marshall ei olkiaankaan kohauttanut orin esittelyille vaan harppoi tarhan suunnalle kannatellen kädessään olevaa riimunnarua korkeammalla jottei Volyan korkealle viuhtovat etukaviot menisi narun yli. Volyaa tuntemattoman silmin tilanne saattoi vaikuttaa siltä että ori valmistautui ottamaan ritolat moisella hääräämisellä. Mutta Marshall oli jo tottunut orin touhuun taluttaessa. Volya oli show hevonen isoilla kirjaimilla, eikä sen hillumisessa ollut mistään muusta kyse kuin halusta näytellä itseään. Hevosen kuin miehen itsekin ollessa nuorempi tuo oli saanut oppia että Volyan talutus esittelyyn on turha puuttua.

Päästyään vapaaksi tarhaan Volya pyörähti hetkessä ympäri ja lähti korkein raviaskelin juoksemaan lumisessa tarhassa aidan viertä pitkin häntä perässä kuin valkoinen lippu. Hetken ajan ori ei muuta tehnytkään kuin ravaili sikin sokin aitauksessa ennen kuin ensimmäisen kerran pysähtyi aloillensa pää korkealla. Puhallellen höyrypilviä kylmässä talvi-ilmassa.
Yhtä nopeasti kuin se oli seisahtunutkin Volya ponkaisi takajalkojen kautta itsensä laukkaan ja jatkoi matkaansa lumi pöllyten. Ja valitettavasti suurin osa lumesta lentäen portin tuntumaan jääneen venäläisen päälle kun ori kurvasi täydessä vauhdissa ohitse.

"Kiitos! Ihanaa. Kiva että sulla on kivaa" mies huikkasi hevosen perään pyyhkiessä lunta kasvoiltaan. Yrittäen saada ne pois ilman että suurinosa menisi takin kauluksesta suoraan paidan sisälle. Surkein tuloksin. Paidan alla sulava lumi tuntui aina yhtä mukavalta mikä ilmeni irvistyksenä Marshallin kasvoilla kun tuo jatkoi lumien pyyhkimistä päältään samalla kun sulki tarhan portin. Volya vaikutti palautuneen erittäin hyvin pitkästä matkastaan rajan takaa. Minkä takia Marshall suunnitteli nousevansa orin selkään hieman aikasemmin mitä oli alunperin ajatellut. Mutta tämän päivän Volya saisi vielä tarkastella uutta kotiaan rauhassa. Mitä nyt päivemmällä he kävisivät taluttaen kiertämässä tallialueella sekä lyhyesti tutustumassa maneesiin mikäli siellä ei sillä hetkellä olisi ratsukkoja paikalla.
Mutta nyt. Lisää kahvia ja sitten karsinan siivoamiseen. Se toteamus mielessään Marshall hieroi käsiään yhteen kävellessään takaisin oritallille päin.


//Kiitokset kommentoinnista Chai!
Et uskokkaan kuinka kauhiasti jännitti niin ekan kuin tän toisenki kirjotuksen tekemisesä ja etenki postaamisessa. Ja kiitos myös huomiosta pilkun käyttämisestä lauseenvastikkeissa. Kaiken maailman välimerkit ja niiden käyttö on aina ollu mulla vähän hakusessa (niinku moni muukin asia äidinkielen kirjottamisessa köh köh) mutta kirjottamallahan sitä kehittyy!
Takaisin alkuun Siirry alas
Chai
Mode
Mode
Chai

Viestien lukumäärä : 258
Join date : 12.10.2018

Russian Show - Sivu 2 Empty
ViestiAihe: Vs: Russian Show   Russian Show - Sivu 2 EmptyLa 2 Helmi - 22:23

Astetta suurempi lähetys venäjältä

Tervetuloa Marshall ja Volya!

Olipa ihana aloitustarina. Tässä on sitä jännitystä, joka uuden hevosen omistamiseen ja uuteen talliin totutteluun kuuluukin, mutta näkökulma on hauskalla tavalla eri kuin yleensä. Ja miten hienosti sitä jännitystä ja odotusta kuvailetkaan mainitsematta kuin kerran perhoset vatsassa! Oli tosi toimiva veto kuvailla ajan käymistä pitkäksi toiminnan kautta. En olisi itse keksinyt tehdä sitä yhtä kivasti. Ja voi, kyllä Marshall toivottavasti löytää pian itselleen myös ihmisseuraa, niin että uskaltautuu taukotupaan, eikä tarvitse harkita yksin autossa kököttämistä. (Minkä senkin mainitseminen oli ihana epäsuora kuvaus hahmosi luonteesta.)

Minä olen sellainen hassu heppu, että harrastuksenani on keräillä muiden teksteistä hyviä ja hauskoja ilmaisuja niin kuin muut keräilevät postimerkkejä tai vaikka pieniä heppapatsaita. Pidin erityisesti näistä:
loimeen paketoitu
hymyili niin leveästi että tuntui siltä kuin posket repeytyisivät
haistellen kaikkea kuin paraskin vainukoira


Olet tosi taitava kirjoittaja! Tällaista selkeää ja mielenkiintoista tekstiä on ihanaa lukea. Jos haluat kehittyä vielä lisää, keskity seuraavaksi lauseenvastikkeisiin. Käytät niitä sopivan paljon, mikä elävöittää tekstiä. Niiden yhteydessä ei kuitenkaan yleensä käytetä pilkkua.

Odottelen innolla pääseväni lukemaan lisää.
Takaisin alkuun Siirry alas
Marshall K.
Tallijengissä
Tallijengissä
Marshall K.

Viestien lukumäärä : 74
Join date : 29.01.2019

Russian Show - Sivu 2 Empty
ViestiAihe: Russian Show   Russian Show - Sivu 2 EmptyTo 31 Tammi - 23:04

Astetta suurempi lähetys venäjältä 31.1


Olet varmaan joskus kuullut sanonnan "odottavan aika on pitkä"? Tällä hetkellä kyseinen sanonta tuntui suorastaan nauravan hangessa aidan
viertä harppovalle venäläiselle.

Marshall oli asunut lähes puoli vuotta suomessa ja saanut tyytyä täyttämään hevosen kokoisen aukon käymällä tunneilla ja valmennuksissa
tallien omilla hevosilla. Mutta vihdoin ja viimein, hän oli onnistunut löytämään sopivan ajomatkan päästä tallin joka otti hyvillä mielin orin talliinsa-
jonka oli määrä saapua tänään.
Siitä johtuvan jännityksen ja innostuksen takia Marshall oli tullut huomaamattaan aivan  turhan aikaisin tallille ja yrittänyt saada aikaa kulumaan jotenkin.
Hän oli aluksi kärrännyt karsinaan vähän lisää turvetta ja talikon kanssa haravoinut sen tasaiseksi matoksi betonilattian päälle. Vilkaisu kelloon,
ja Marshall oli kohauttanut olkiaan jonka jälkeen alkanut kääntämään kuivikkeita ympäri ja toisti saman tasaamisen uudelleen. Sitä oli seurannut hieman
paikkoja hakeva matka uuden tallin heinävarastoon täyttämään heinäverkkoa sekä nopea tarkastus rehuhuoneen puolelle että olihan hän varmasti muistanut
hankkia oikeat rehusäkit sekä nimetä ne. Volya. Tutun nimen lukeminen sai olon tuntumaan siltä kuin parvi täriseviä perhosia lentelisi mahassa. Kun Marshall oli
saanut viritettyä heinäverkon roikkumaan karsinaan vietti hän hetken satulahuoneessa, käpälöiden suojan alla olevaa satulaa sekä muita etukäteen rahtina tulleita
laatikoissa olevia varusteita. Kuin ei muka jo olisi useampaa kertaa käynyt niitä läpi samalla puhdistaen niitä, täten tietäen varsin hyvin että kaikki tarpeellinen
oli selvinnyt matkasta venäjältä tänne. Tavaroita läpikäydessään tuo nappasi suitsikoukussa päälimmäisenä roikkuneen orikuolaimen niskahihnoineen ja tunki taskuunsa.
Lopulta Marshall oli päätynyt kiertämään aitoja siihen tarhaan mikä oli osoitettu mihin hänen hevosensa pääsisi ulkoilemaan.
Ei kai aitojen tarkastamisessa mitään pahakaan ole? Paitsi ehkä jos kiertää hangessa jo kolmatta kertaa niitä ympäri "ihan vain varmuuden vuoksi"
samalla kun toivoi että siihen saisi uhrattua enemmänkin aikaa.


Marshall oli ehtinyt suunnitella menevänsä autoon istumaan ja odottamaan koskaalkoi tuntea olonsa hyvinkin vaivaantuneeksi kuljeksittuaan suoraan sanottuna
tyhjänpanttina ympäri tiluksia kuin päätön kana, kun vihdoin ja viimein hämärtyvässä illassa alkoi näkymään auton kirkkaat ajovalot tallille tulevalla tiellä.

"Luojan kiitos jo oli aikakin..." mies puhisi samalla itsekseen samalla kun loikki hangen läpi tarhan portille mennäkseen kuorma-autoa vastaan parkkipaikalle.


Auton hytistä alas könynnyt risupartainen kuljettaja oli Marshallille jo entuudestaan tuttu minkä takia rastapään kasvoille levisikin suorastaan
huojentunut hymy kun tuo tervehti vanhempaa miestä äidinkielellään. Kuulumisia vaihdettiin puolin ja toisin samalla kun miehet odottivat ihanan
helposti nappia painamalla aukeavan lastaussillan laskeutumista maahan. Kuljetusauton lämmin sisäilma höyrysi kun se kohtasi kylmän ulkoilman
ja sisällä olevat hevoset kuopivat kavioitaan kuljetustilan paksua kumimattoa vasten samalla kun pari niistä päättivät ilmoittaa olemassaolostaan
hirnahtamalla. Kuorma-autossa oli väliseinää jo käännettyinä mikä vihjasi että matkan varrella oli saattanut jäädä jo hevosia pois kyydistä,
mutta ensimmäisen paikallaan olevan väliseinän yli näkyi tutut kippuraiset korvat joiden kärjet hipoivat toisiaan vasten. Fullneck loimeen paketoitu
hevonen hirnahti hieman kimakkaan sävyyn kun tunnisti ihmisen joka oli juuri pujahtanut sen etuosan luo väliseinän pienestä aukosta.
Marshall hymyili niin leveästi että tuntui siltä kuin posket repeytyisivät.

"Moikka poika. Kai muistit rääkätä Dmitriyaa poissaollessani?" rastapää tiedusteli orilta myhisten tyytyväisenä itsekseen, koska oli varma että ori oli
kerran jos toisenkin tänä aikana vähintäänkin yrittänyt purra hänen nuorempaa veljeä. Dmitriy ja Volya eivät vain jostain syystä olleet toimiva parivaljakko.

Takin taskussa odotellut orikuolain oli hetkessä nopean lämmittämisen jälkeen puettu niskahihnoineen läsipäisen hevosen päähän ja riimussa kiinni
ollut naru vaihdettu oikeaan renkaaseen, jolloin Marshall huikkasi välioven lukon luona odottaneelle kuskille että hevonen voidaan purkaa kyydistä.
Pitkä automatka näkyi selvästi Volyan käytöksessä koska ori ei jaksanut kuin muutaman kerran pyöriä taluttajansa ympäri pää pystyssä ja puhalteli
kuuluvasti haistaessaan kerralla niin paljon uusia hajuja. Miehet vaihtoivat siinä hetkessä vielä muutamat sanat keskenään ennen kuin Marshall lähti
taluttamaan hieman tanssahtelevin askelin vierellä kulkevaa hevosta sen uutta kotia kohti. Samalla kun kuorma-auton kuljettaja laittoi ajokkinsa kuntoon
lähtäkseen jatkamaan matkaansa seuraavaa kohdetta päin.



Tallin käytävälle päästyä Marshall kiinnitti Volyan kahdelta puolen käytävälle, alkaen riisumaan kuljetuksessa hieman hikoilleen orin loimea sekä jalkojen
kuljetussuojia. Hevonen tuntui olevan erityisen tyytyväinen saatuaan nihkeän loimen päältää ja ravistelikin koko kroppaansa niin että ketjut vain kilisivät.
Marshall taituroi sillä välin tavarat mukanaan satulahuoneeseen ja ripusti ne mahdollisimman siististi ja tilaa säästäen kuivatustelineeseen jotka hetken
pään pyörittelyn tuloksena bongasi huoneesta. Tilasta poistuessaan mies kaivoi vielä nopeasti yhden harjan sekä ohuen- ja ennen kaikkea kuivan -talliloimen
mukaan.
Marshallia houkutti erittäin suuresti jäädä hoitamaan ja juttelemaan hevoselleen pitemmäksi aikaa, mutta tiesi kuitenkin paremmin että näin pitkän
matkan jälkeen oli parempi vain päästää ori lepäämään ja jättää loput hoitamiset vasta seuraavalle päivälle. Volya oli nimittäin jo tässä ajassa tapojensa
vastaisesti miltein nukahtanut ketjujen väliin. Ori tuntui suorastaan taistelevan että silmät pysyivät auki, samalla kun alahuuli näytti roikkuvan ryntäissä asti.
Nopean harjaamisen jälkeen mies heilautti kuivan loimen hevosen päälle, laittoi hihnat ja remmit kiinni ja talutti hevosen puhtaaseen karsinaan missä sitä
odottikin täysi heinäverkko, puhdas vesi sekä paksu turvepatja makoiltavaksi. Volyan päässä ollut riimu, orikuolain kuin narukin päätyivät karsinan ovessa
olevaan koukkuun roikkumaan. Volya pyöri uudessa karsinassa haistellen kaikkea kuin paraskin vainukoira, nyhtäen ohimennen tukon heinää suuhunsa,
ennen kuin pyöri hetken tiuhemmin ympyrää kunnes rohjahti makoilemaan pitkän ynisevän äänen saattelemana. Marshall pudisti päätään pienesti hymy
suupielissään. Hän ei muistanut että olisi koskaan nähnyt oria noin uupuneena että sitä ei tuntunut mikään kiinnostavan kuin se että pääsisi vihdoin
nukkumaan pitkäkseen.
No, kyllä Volya siitä elävöityy kun saa kerättyä voimansa takaisin.


// jaffat- eiku ryssät tulloo ( ͡° ͜ʖ ͡°)
Takaisin alkuun Siirry alas
Sponsored content




Russian Show - Sivu 2 Empty
ViestiAihe: Vs: Russian Show   Russian Show - Sivu 2 Empty

Takaisin alkuun Siirry alas
 
Russian Show
Takaisin alkuun 
Sivu 2 / 2Siirry sivulle : Edellinen  1, 2

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
 :: Tarinointi :: Tallipäiväkirja-
Siirry: