Kouluvalmennus 13.06.2016

Aihe: Kouluvalmennus 13.06.2016 Su 12 Kesä - 13:14

Kouluvalmennus 13.06.2016, Helppo B

Valmentaja: Crimis

Osallistujat (3/4):

Kics & Timi
Sussu & Jackal
Max & Ken
tyhjä

Toteutus: Pohjatarina - osallistujien tarinat - valmentajan kommentit

Aihe: Vs: Kouluvalmennus 13.06.2016 To 16 Kesä - 15:24

Pohjatarina

Koko ensimmäinen puoli vuotta 2016 oli Hukkasuossa ratsasteltu omin päin, ilman ketään spottaamassa ja korjaamassa virheitä. Paljon oli tallituvassa rupateltu, että valmentautumaan olisi kiva päästä. Työtä vailla olevat valmentajat olivat kuitenkin kiven alla, joten Crimis päätti itse ryhtyä toimeen ja koota halukkaat ratsukot kentälle oman valvovan silmänsä alle. Valmennuksen tasoksi asetettiin Helppo B.

Alkukäyntien jälkeen alettiin hevosia herättelemään pääty-ympyröillä ja pitkillä sivuilla tehtävillä pysähdyksillä. Paikoillaan tuli pysyä kolme sekuntia eikä hevonen saanut lähteä liikkeelle ennen kuin sai siihen luvan. Oliko jonkun hevonen kenties liian kärsimätön? Mukaan lisättiin parin kierroksen jälkeen myös pysähdyksestä kolmen askeleen peruutus. Peruutuksessa ideana oli kulkea suoraan taaksepäin, mikä aiheutti aluksi hankaluuksia? Crimis neuvoi pitämään pohkeet lähellä hevosta ja varmistamaan, että molemmat ohjat olivat tasan yhtä pitkät - toisesta ohjasta enemmän vetäminen tai epätasapainoinen istunta sai hevosen kulkemaan heti vinoon. Tasainen veto ohjista ja pehmeät pohjeavut hyvässä ryhdissä oli se mitä haettiin ratsastajalta.

Molempiin suuntiin tehtyjen, onnistuneiden peruutteluiden jälkeen otettiin ravia. Aluksi mentiin vain kevyttä ravia uralla ja haettiin sopiva tempo. Innokkaimmat hevosista olisivat vain halunneet kiihdytellä kuin päättömät kanat? Kun saatiin hevoset kulkemaan hyvässä keskiravissa, mukaan otettiin taas pääty-ympyrät. Crimis muistutti, että ratsastajan tuli istua (tai tässä tapauksessa keventää) suorassa, vaikka hevosen vartalo kaartuikin ympyrällä hiukan sisäänpäin. Näin pidettiin ratsukko tasapainossa. Pohkeen ei myöskään tullut puristaa hevosta koko ajan, vaan se muistutti useaan kertaan lyhytaikaisesti hevosta siitä, mihin oltiin menossa. Sisäohja näytti suuntaa, mutta ulko-ohja oli tuntumalla myös, tukemassa hevosta. Pysähdyksien sijaan pitkille sivuille tehtiin nyt siirtymät käyntiin muutaman askeleen ajaksi, jonka jälkeen otettiin takaisin raviin ennen seuraavaa päätyä. Nopeat siirtymät saivat hevoset pysymään hyvin kuulolla.

Tehtävää tehtiin ravissa molempiin suuntiin, minkä jälkeen ravailtiin yksi kierros uralla harjoitusravissa eli keventämättä. Sitten hevoset päästettiin hetkeksi kävelemään pitkin ohjin uralla. Crimis kyseli ratsastajilta, mitkä olivat fiilikset tähän mennessä tehdyistä suorituksista. Keskustelun jälkeen ohjat otettiin takaisin tuntumalle ja alettiin valmistelemaan laukkaa ensin oikeaan kierrokseen. Laukannostoja tehtiin niin käynnistä kuin ravistakin kulmista pitkille sivuille.

Muutaman noston jälkeen laukkaa jatkettiin uralla ja käännettiin 3/4-kierroksen jälkeen keskiympyrälle. Laukan tuli olla hallittua ympyrälle tullessa, vaikkei varsinainen kokoaminen vielä ollutkaan välttämättä kaikilla hallinnassa. Crimis muistutti taas, ettei ratsastajan kuulunut kaartua hevosen mukana sisäänpäin, vaan istua suorassa. "Ulko-ohja!", muistutteli Crimis ratsastajia, joilta ulko-ohjan tuki meinasi lörpsähtää. "Katse sinne, minne ollaan menossa", kajahti myös kentällä useaan otteeseen. Ympyrän jälkeen otettiin raviin ja seuraavasta kulmasta nostettiin taas uudestaan laukka. Toistojen jälkeen vaihdetiin suuntaa ja hetken kävelytauon jälkeen laukkatehtävä tehtiin myös vasempaan kierrokseen.

Koko valmennuksen ajan Crimis kiinnitti paljon huomiota ratsastajien istuntaan. Katse eteen, selkä suoraan, kyynärpäät 90 asteen kulmaan - myös laukassa, kantapäät alas - mutta ei liioitellusti. Crimis muistutti myös pitämään polvet auki, jotteivät reidet jäisi puristamaan hevosta. Tähän sorruttiin helposti ympyrällä; etenkin kun mentiin käyntiä isommalla vaihteella ja hevosta yritettiin pitää avuilla. Kun sekä ravi- että laukkatehtävää oli hiottu molempiin suuntiin, siirryttiin loppujäähdyttelyyn: Rentoa ravia uraa pitkin ja lopuksi vielä käyntiä pitkin ohjin. Crimis kehui kaikkia ahkerasta työskentelystä ja kehoitti kiittämään myös ratsuja, jotka olivat lämpöisessä kelissä työskenneltyään melkoisen hikisiä ja uupuneen näköisiä. Tästä olisi taas hyvä jatkaa itsenäistä työskentelyä - ja pistää mietintämyssyyn ehkä uusi valmennus?

~~Itkupotkuraivari kun kadotin sen mitä kirjoitin.. Älä koskaan kirjoita suoraan nettiin. (Kirjoitan nyt uudestaan loppuun parhaillaan)~~

--

Siinä se nyt vihdoin on! Jos joku neljäs vielä haluaa mukaan, niin tervetuloa. Nyt on teidän vuoronne kirjoittaa omasta näkökulmastanne, miten juuri sinulla ja ratsullasi sujui. Kirjoitan vielä kaikille loppukommentit sitten Juhannuksen jälkeen, kun palailen reissaamasta. Sinne asti on aikaa myös neljännen hypätä mukaan. Ei tarvitse erikseen ilmoittautua, tähän voi suoraan tulla tarinoimaan Smile

Aihe: Vs: Kouluvalmennus 13.06.2016 Su 19 Kesä - 15:24

Pahoittelen jo heti alkuun tekstin tönkköyttä ja virheiden määrää. Yksinkertasesti tuli jäätäviä aivopieruja ja ei vaan millään meinannu luonnistua tekstin kirjotus huonosti nukutun yön jälkeen. Kaiken lisäksi oli vaikee keskittyä taustamelun ~~(avokin ja kissan tappelun )~~ ja pannarin paiston takia. Laughing

---

Jackal asteli reippain askelin uralla ja heilautteli välillä päätään hätistellen kärpäsiä pois silmistään. Alkukäynnit olivat olleet yhtä tahtojen taistoa ruunan energisyyden ja malttamattomuuden vuoksi, se olisi mielellään kirmannut kenttää ristiin rastiin kuin päätön kana. Sussu ohjasi ruunan päättäväisesti pääty-ympyrälle ja keskittyi pitämään istunnan mahdollisimman suorana ja tuntuman hevoseen hyvänä sen pään heilautteluista huolimatta. Ensimmäinen pysäytys pitkällä sivulla meni aivan lekkeriksi, sillä Jackal ei millään olisi malttanut pysyä aloillaan. Se otti muutaman steppiaskeleen korvat luimussa ratsastajansa kieltäessä sitä etenemästä omin luvin. Sussu laski sekunteja mielessään ja antoi hevoselleen luvan jatkaa eteenpäin onnistuneen kolmen sekunnin pysähdyksen jälkeen. Seuraavat pysähdykset onnistuikin heti kerralla ruunan tajutessa mitä siltä pyydettiin.

Pysäytyksestä peruuttaminen oli Jackalille suhteellisen helppoa lukuun ottamatta paria ensimmäistä kertaa, jolloin hevonen peruutti melkein päin aitaa ja toisella kerralla muuten vain hieman vinoon. Sussu otti Crimiksen neuvosta heti vaarin ja keskittyi seuraavilla pysähdyksillä ryhdikkään ja tasaisen istunnan hakemiseen, pohkeisiinsa ja ohjien pituuteen. Hymy levisi naisen kasvoille hevosen peruuttaessa onnistuneesti suoraan vaaditut kolme askelta. Sussu kehui hevostaan hiljaa mutisten ja kehoitti ratsunsa eteenpäin. Seuraavat pysähdykset sujuivatkin huomattavasti paremmin.

Ravia pyydettäessä Jackal suoraan lennähti melkoiseen vauhtiin ja Sussu sai ihan tosissaan pidätellä hevosta. Muutaman voltin jälkeen Jackal hidasti vauhtiaan ja ravasi huomattavasti rennommin ja kuuliaisesti eteenpäin. Sussu laski aluksi askeleiden tahtia mielessään hakien hyvää kevennystempoa. Ruuna ravasi kevyin askelin kaula kaarella uraa pitkin. Pääty-ympyrät sujuivat ainakin Sussun mielestä onnistuneesti alusta alkaen, sillä Jackalin ravissa oli helppo keventää ja hallita omaa asentoaan vaikka hevosen vartalo kaartuikin ympyrällä. Hän kevensi tasaiseen tahtiin hevosen askeleiden mukaisesti ja keskittyi pitämään tuntumaa ja polvensa auki. Myöskin siirtymät käyntiin olivat ratsukolle helppo juttu. Sussun ei tarvinnut kuin pidättää hevostaan kevyesti saadakseen hevosen hidastettua käyntiin muutaman askeleen ajaksi. Jackal pysyi tuntumalla koko ajan ja selvästi nautti työskentelystä. Harjoitusravissa Sussu keskittyi pitämään hevosen edelleen tuntumalla ja takapuolensa tarpeeksi napakasti satulassa.

Sussu kokosi hevosensa ja kehotti ratsuaan nostamaan laukan. Laukannostoja he olivat harjoitelleet itsenäisesti pääasiassa maastossa niin käynnistä kuin ravistakin, joten ne sujuivat ruunalta ongelmitta. Jackal laukkasi tasaisesti ja muodossa uraa pitkin ja Sussu valmisteli sitä keskiympyrälle. Hän kokosi ratsunsa ja ohjasi sen ympyrälle 3/4-kierroksen jälkeen. Hän istui suorassa ja säilytti ulko-ohjan tuntuman kuten ravissakin. Sussu piti katseensa siellä mihin he olivat menossa ja ympyrältä poistuessa hän pidätti hevosen raviin. Jackal oli kääntänyt korvansa kuuntelemaan ratsastajansa ääniä. Sussu oli yhtä hymyä ruunan antaessa kaikkensa valmennuksessa. Hän kokosi jälleen hevosen ja antoi laukkapohkeet, Jackal laukkasi hillitysti uraa pitkin. Laukkatehtävät sujuivat ratsukolta molempiin suuntiin helposti. Vasemmassa kierroksessa Sussulla oli hieman hankaluuksia pysytellä suorassa keskiympyrällä, mutta Crimiksen neuvojen myötä sekin onnistui parin yrityksen jälkeen.

Loppujäähdyttelyn aikana Sussu huomasi Jackalin olevan hikinen treenin jäljiltä ja hän päätti pestä hevosen perusteellisesti. Jackal asteli loppukäynnit rennoin askelin ja kaulaa venytellen. Sussu taputti ruunan kaulaa ja kehui hevostaan.

Aihe: Vs: Kouluvalmennus 13.06.2016 Ma 20 Kesä - 13:35

Ken käveli alkukäynnit korvat hörössä ja odottaen mielenkiinnolla tulevaa. Itse keikuin satulassa keräten ohjia, niin että ne olisivat tasassa. Pääty-ympyröille mentäessä Ken löi vähän yli ja taipui lähes luonnottoman mutkalle. "Hei poika, keskitytääs nyt.." Seuraava ympyrä meni jo paljon paremmin. Pysähdyksissä Kenin kanssa ei ollut ongelmia, kun pysähdyskäsky tuli, Ken nosti 'leuan pystyyn' ja nosti hännän korkealle liehumaan kuin lippu (vähän siihen malliin kuin näyttelyissä). Voin vain kuvitella kuinka koomiselta me näytimme. Peruutettaessa taisin käskeä Keniä peruuttamaan vähän liikaa, kolme askelta suoraan, kaksi vinoon. Huomasin ryhtini hävinneen kesken kaiken, joten korjasin sen seuraavalla peruutuskerralla, ja se sujuikin oikein mallikkaasti.

Ravia nostettaessa Ken lähti aluksi kiitämään lennokkaasti. Pyysin sitä hidastamaan, ja se hidastikin, mutta sen jalat nousivat korkeammalle. Poika taisi olla innoissaan tästä valmennuksesta. Mutkissa kevennykseni vähän olivat niin ja näin, mutta jokaisen ympyrän jälkeen koitin keskittyä paremmin keventämään suorassa. Ensimmäinen käyntiin siirtyminen meni minulta vähän ohi. Huomasin Kenin kuikuilevan minua: "herää pahvi!" Naurahdin ja kokosin taas itseni. Hidastin Kenin käyntiin hetkeksi. Onnekseni Ken on todella kuuliainen hevonen ja se hidasti ja nopensi taas raviin juuri niinkuin sille neuvoin.

Harjoitusravi ei ollut suosikkini, siihen minun täytyi keskittyä kunnolla. Vaikka Kenillä onkin tasainen ravi, pompin silti välilillä kuin perunasäkki, kun hetkeksi erehdyin miettimään jotain muuta. Lopulta kykenin keskittymään sen verran, että hymy levisi huulilleni. Ehkä tämä nyt näyttää oikealta, tuumailin mielessäni. Hidastin Kenin käyntiin. Se käveli taas hieman liioitellusti harppoen, mutta ainakin se oli innostunut. Kun tuli minun vuoroni kertoa kuulumiseni, vastasin: "Ken kyllä osaisi kaiken, mutta minulla riittää tässä vielä harjoittelemista. Mielestäni olen kyllä aina parantanut liikkeiden jälkeen, joten on kyllä hyvä fiilis". Keräsin sitten taas ohjat ja valmistauduin laukkaan. Käynnistä laukkaa nostettaessa en kai antanut tarpeeksi selviä ohjeita, kun väliin mahtui pari raviaskelta. Ravista laukka nousi oikein hienosti. Ken pärski tyytyväisenä.

Ympyrälle tultaessa olin hyvin kärryillä ja keskittynyt. Niinpä omasta mielestäni ainakin tulimme oikein ryhdikkäästi laukkaympyrälle. Muistin pitää istuntani kunnossa ja antaa ulko-ohjalla tukea. Kun Ken ihan pikkiriikkisen hidasti käännyin katsomaan, että kakkaako se. No niinhän se teki, olisin kyllä luullut, että Ken olisi hienohelma ja pysähtyisi. Kuullessani Crimiksen komennon nostin äkkiä katseeni oikeaan suuntaan. Loput laukkatehtävistä menikin ilman sen suurempia moitteita.

Jäähdyteltäessä Ken taas esitteli kuinka korkealle jalka nousee. Repeilin hevoselleni väkisin, vaikka koitin pidätellä naurua. Mietiskelin samalla mielessäni Crimiksen antamia istuntaohjeita. Ryhti minulla ainakin on välillä päin persettä, ehkä jalatkin saattaa tehdä omiaan, mutta ehkä minä näytän välillä edes ryhdikkäältä kouluratsastajalta. Repesin sille ajatukselle, että pyörisin koulukiemuroita silinterihattu päässäni tällä yli-innokkaalla ratsullani. Loppukäynnit pitkillä ohjilla Ken kuitenkin suoritti kuin tavallinen hevonen, kaula pitkällä ja rauhassa löntystellen. Taputin ja kehuin hevostani, tuollaiseksi hienohelmaksi se on mielestäni oikein mainio hevonen. Ken saisi kyllä tänään mansikantuoksuisen vaahtokylvyn onnistuneen valmennuksen kunniaksi.

Kouluvalmennus 13.06.2016 Nyijux

Siinä kuva innokkaasta pinkkimyssypäisestä Kenistä. Very Happy

Aihe: Vs: Kouluvalmennus 13.06.2016 Su 24 Heinä - 16:35

Apua, anteeksi, olin onnistunut unohtamaan valkun kokonaan D:

Kouluvalmennus 13.06.2016, Helppo B - Timi & Kics

Kapusin pienen pyöreän ponini selkään tottuneesti. Ensimmäinen ongelmakin saatiin aikaiseksi heti ensi käyttelyssä; eihän poni halunnut lähteä liikkeelle... Hikikarpalot tippuivat otsaani pitkin kun yritin mukamas huomaamattomasti pyytää venkuroivaa Timiä liikkeelle. Mitähän muutkin tästä ajattelee kun en saa edes askeltakaan eteenpäin. Vihdoin Timi viskaisi päätään (ottaakseen muka ohjat omiin käsiinsä) ja lähti laiskanpulskeasti liikkeelle. Vaikuttaapa taas alku hyvin lupaavalta.

Kouluvalmennus aloitettiin käyntityöskentelyllä. Kaikenlisäksi vielä meidän suurimmalla kompastuskivellä eli pysähdyksillä ja peruutuksilla. Ensin saa pidättää Timiä ainakin kymmenen askelta että herra suostuu pysähtymään, ja sen jälkeen odottaa mielessään laskien ainakin sen toiset kymmenen sekuntia ennenkuin päästään takaisin liikkeelle. Voi huoh! Poni oli tahmeampi kuin normaalisti ja yleensä en aloita harjoituksia pysähdyksillä - juurikin siitä syystä etten mene jarruttelemaan valmiiksi pystyynkuollutta kilpaponiani. Ensimmäinen pysähdys oli aivan hirveä, Timillä kesti kauan ennenkuin se vastasi apuihini, ja pysähdyksessä sen piti kääntyä sivuttain ja jäädä siihen jumittamaan. Crimis onneksi antoi tarkat neuvot miten tulee jatkossa pysäyttää niin ettei poni karkaa vinoksi. Seuraava pysähdys onnistui jo paljon paremmin ja liikkeelle lähtökin tapahtui ainakin puolet nopeammin. Peruutukset eivät ponin mieleen olleet tänäänkään, koska se ei yksinkertaisesti halua peruuttaa, ja sittenkun se peruuttaa niin mennään turpa ryntäissä täysiä pakilla ja kentän aitaa vasten...

Vihdoin kun sain peruutuksen (tuurilla) sujumaan, nostettiin ravi. Tai minä olisin halunnut ravata ja poni taas nukkui. Joudun huomauttamaan vähän reippaammin ja sittenhän se jo läksikin. Ohitettiin ainakin kaksi muuta ratsukkoa, eikö nämä olleetkaan kiihdytysajot? Saatuani ponin takaisin hallintaan aloitettiin työskentely pääty-ympyröillä ja ah-niin-ihanilla siirtymisillä käyntiin. Pääty-ympyrät sujuivat ponilta yllättävän hyvin, mutta Crimis heti huomautti ettei minun tarvitse vääntää itseäni niin vinoon ympyrällä. Käyntiin siirtyminen sujui hyvin, takaisin raviin taas hienoisella viiveellä ja alkukiihdytyksillä. Hetken tätäkin tahkottuamme Timi tuntui olevan yllättävän hyvin kuulolla, se jopa rupesi vastaamaan pohkeeseeni ja tuntui suustaankin paljon odotettua kevyemmältä.

Tässä vaiheessa pääsimme hengähtämään hetkeksi ja kävelemään pitkillä ohjilla. Poni oli sitä mieltä että "kiitos ja kaartoon" ja sain ihan tosissani hoputtaa sitä kävelemään suoralla uralla. Ponin kauhuksi pian jatkettiinkin jo taas hommia! Vieläpä laukalla. Ensimmäinen laukannosto oli täysi katastrofi, Timi lähti kulmasta menemään hurjaa kiitoravia (olisittepa kaikki nähneet sen ravin oli aika VAU!) ja sitten meni ponille tyypillistä "laitan pään polviin ja pukittelen villisti" - laukkaa. Toisella kertaa osasinkin jo valmistella laukan odotettua varmemmin ja Timikin pääsi jutun juonesta jyvälle.

Laukkatyöskentelyä jatkettiin keskiympyrällä. Poni veti tässä vaiheessa kunnon rallivaihteen päälle ja me viipotettiin menemään niin että varmasti arkaluontoisempia hirvitti. Crimisin neuvoilla sain luojan kiitos ponin takaisin hallintaan. Ympyrän jälkeen siirryttiin kiitoraviin ja nostettiin uusi pukkilaukka... vai miten se nyt oli. Työskentelyä jatkettiin niin kauan että jopa meidän aikapoikaTimi KOKOSI itseään hieman. Kaikesta tuskailuista huolimatta taas minuun kohosi tyytyväisyyden tunne - vaikka alku vaikuttaisi kuinka kamalalta niin jossain kohdassa palaset loksahtavat paikoilleen.

Oli jo loppuverryttelyjen aika ja sain Timin menemään todistettavasti eteen ja alas. Kyllä jäi hyvä fiilis kaikkien töppäilyjen jälkeen <3

Aihe: Vs: Kouluvalmennus 13.06.2016 Ke 27 Heinä - 1:30

No niin, tässä on jonkinsortin kommentit vielä kaikille. Kiitos osallistumisesta & Maxille erityiskiitos kuvituskuvasta. Smile

Sussu & Jackal:

Oli ilo huomata, miten yritteliäs Jackal oli energisyydestään huolimatta - se on selkästi osaava hevonen, kunhan malttaa keskittyä. Neuvoisin, että teet Jackalin kanssa paljon puolipidätteitä herättääksesi sen huomion, esimerkiksi aina ennen tehtävää (volttia tms): pidätä hetki, anna ohjaa, pidätä uudestaan. Näin saat hevosen hyvin kuulolle. Rauhallinen ääni on myös tehokas apu malttamattoman hevosen käsittelyssä - sen taisit huomata itsekin. Jackal kulki loppua kohti todella nätisti muodossa. Osasit myös korjata omat virheesi nopeasti, jotta saatiin hyviä suorituksia molemmilta. Jatkakaa samaan malliin!

Max & Ken:

Kenillä on selkeästi työmoraali kohdallaan, vaikka vähän esittämisen halua löytyykin - no, onhan se neitimäisyydestään huolimatta kuitenkin ori. Voisinpa kuvitella, että Ken kyllä hurmaisi koulutuomarit liehuvalla hännällään ja ylväällä askelluksellaan. Ori on oikea opetusmestari, kun korjailee ratsastajankin virheitä - ei sillä, ettetkö itsekin olisi parantanut ratsastustasi puutteita huomatessasi. Vähän keskittymiskykyä ja reippaasti reeniä, niin kyllä sustakin se silinteripäinen kouluratsastaja saadaan. Kenillä on potentiaalia vaikka mihin. Erityishuomio istuntaan, niin hyvä tulee.

Kics & Timi:

Timi päätti sitten tehdä täysin päinvastoin kuin kaksi muuta ratsukkoamme tänään - ensin liikuttiin kuin tervassa ja sitten etsittiin jarruja. Enpä tajunnut ajatella, ettei teidän kanssa ole kaikista fiksuinta aloitella pysäytyksillä - pahoittelut tästä. No, saatiin sieltä hyviäkin suorituksia. Timi vaatii vain kunnon alkulämmittelyt, että moottori syttyy. Ja sitten orilta kyllä löytyy liikettä, vau. Timihän alkaa mennä pikkuhiljaa jo muotoonkin! Vaikka poni vaatiikiin vielä hiomista, edistystä on huomattavissa. Kärsivällinen ja määrätietoinen asenteesi vie teidät vielä pitkälle.

Aihe: Vs: Kouluvalmennus 13.06.2016

» Jouluhaaste 2016
» Halloween-haaste 2016