Amigo

/Tää on ny vähä tämmönen tylsemmän puoleinen teksti.

Kevin oli katsellut jo pidemmän aikaa tallin toista englantilaista täysiveristä ja ollut kahden vaiheilla alkaisiko hoitamaan oria vaiko ei. Mies oli kuitenkin päättänyt ilmoittautua orin hoitajaksi vaikka hänen harteillaan olikin äkäpussi neiti Dassi ja piakkoin näiden kahden varsa, mikä teki päätöksen teosta hieman hankalaa. Kevin on kuitenkin aina rakastanut haasteita ja englantilaisia täysiverisiä, joten hän ei voinut vastustaa kiusausta. "Se ei pelaa joka pelkää" ja "kerranhan sitä vain eletään" kuului useasti laukkapiireissä USA:ssa.

Kevin katseli punaruunikkoa oria arvioivasti, joka ravaili tarhassaan pää korkealla. Liike oli sulavaa ja jollain tapaa veijarimaista, mikä sai pienen virneen aikaan miehen kasvoilla. Ori pysähtyi lähelle porttia ja katseli Keviniä tarkkaavaisesti ja korvat höröllä. Kevin ei voinut olla huomaamatta pientä paloa mikä näkyi orin silmissä vieläkin vaikkei se enää laukkapiireissä pyörinyt. Amigo heilautti päätään hirnahtaen ja kuopautti pari kertaa maata, joku hevosista kajautti vastauksen. Kevin otti portin pieleen laskemansa narun ja pujahti rauhallisesti aidan välistä tarhan puolelle. Hän katseli oria, joka ei näyttänyt olevan moksiskaan moisesta vaan asteli tulijaa vastaan. Amigo nuuhki miestä ja hamusi tämän taskuja. Kevin silitti hevosen kaulaa ja napsautti sitten narun kiinni riimuun. Hän avasi portin ja lähti taluttamaan oria kohti harjauspaikkaa, jossa hevosen tavarat odottelivatkin. Ori pörhisteli ja tanssahteli muiden hevosten ohi päästäen välillä erilaisia hirnahduksia.

Kevin varmisti solmun ettei hevonen pääsisi vahingossakaan livahtamaan omille teilleen ja alkoi sitten harjata hevosta pitkin vedoin. "Mitäs sanot Amppa jos käytäis testaamassa miten tää meidän yhteistyö sujuu", hän puheli hevoselle ja heilautti sitten kättään ohi menevälle Sussulle. Kevin vaihtoi harjan kaviokoukkuun ja saikin puhdistettua hevosen kaviot ongelmitta. Harjan ja hännän selvittelyn jälkeen hän olikin valmis laittamaan varusteet. Hän pujautti riimun hevosen kaulalle, otti suitset käteensä ja tarjosi kuolaimia suutaan kiinni nipistävälle hevoselle. Pienen ikenien kutittelun jälkeen Kevin sai laittaa remmit kiinni ja asetella satulan hevosen selkään, mikä sujuikin yllättävän hyvin. Kevin nykäisi kypärän päähänsä, avasi riimun soljet ja talutti hevosta hieman kauemmas harjauspaikasta. Hän laski jalustimet alas ja nousi ratsaille. Jalustinhihnojen säätämisen jälkeen hän kokosi ohjat ja paransi asentoaan. "Noniin, Amppa, tästä tää lähtee", Kevin sanoi ja kannusti hevosen käyntiin.

Käyskenneltyään jonkin matkaa ja ottaen tuntumaa hevoseen Kevin pyysi hevosta raviin. Amigo totteli ratsastajaansa ja ravasi tietä pitkin ylväänä. Amigo ei riehunut yhtä paljon rauhallisemmassakaan vauhdissa kuin Dassi, mikä oli Kevinin mielestä hyvää vaihtelua. Tokihan orilla menohaluja oli, sen kyllä huomasi, mutta hevonen pysyi silti ruodussa. Kevin hidasti ratsunsa käyntiin ja ohjasi sen pellolle, jolla oli käynyt muitakin ratsukoita. Hetken päästä mies kannusti hevosen taas raviin ja he etenivät pellon lyhyttä sivua eteenpäin. Hän käänsi hevosen pitkälle sivulle ja antoi kevyesti pohkeita. Ori ampaisi laukkaan, mutta totteli jälleen ratsastajaansa ja tasasi tahtiaan rauhallisemmaksi. Kevin päätti jättää ensimmäisen ratsastusreissun tällaiseksi tutustumiseksi, jotta osaisi toimia orin kanssa jatkossakin. Hieman ennen kulmaa hän pidätti hevosta ja hidasti jälleen raviin lyhyen sivun ajaksi. Pitkällä sivulla mentiin hieman ripeämmässä laukassa lumi pöllyten. Loppupäässä hän pidätti jälleen hevosta ja jatkoi käynnillä jälleen tielle ja kohti tallia. Kevin pyyhkäisi silmäkulmiaan refleksin omaisesti ja taputti ratsun kaulaa. "Oot kyllä hieno polle, ei voi muuta sanoa. Saapa nähä mitä ens kerralla keksitään", Kevin sanoi ja antoi hevosen laskea päätään alemmas loppukäyntien ajaksi.

Joo mä kyllä tykästyin tuohon oriin heti. Dassin kanssa kun on aina semmosta kovaa tahtojen taistoa niin on mukavaa vaihtelua tämmönen hieman rauhallisempi kaveri - ainakin näin ensi tuntumalta. Se on myös hauska kuulla että omistaja on tyytyväinen.

Esteille vois olla myöhemmin kiinnostusta, nyt kun tämä oma jockeyn urakin on aikalailla laskussa. En kuitenkaan mikään huippuhyppääjä ole, mutta jonkin verran osaan. Ihan mielelläni tutustun oriin kunnolla, tekee hyvää niin itselle kuin hevosellekin.

// Meinaatko että etenis sillee vähä niinku pikkuhiljaa tutustumalla ja siitä etenis sitte vaihe vaiheelta eteenpäin? Mikäli meinaat näin, nii kyllä se mulle käy. Olis vaihtelua nuihin "perus" tarinoihin ja ois ehkä vähä enemmän intoa kirjotella tännekki puolelle enemmän.

Joo, kyllä se käy. Ja ihan mielelläni otan niitä valmennuksia - mulle käy myös vaikka esteilystäki. Ihan kiva kokemus vois olla tommonen, että pohjatarinan perusteella lähtis kirjottaa miten menny ettei aina tarvis vetää ihan omasta päästä kaikkee.

Kevin oli saapunut tallille jo kahdeksan aikoihin ja autellut hevosten hoidossa. Nyt kello näytti yhtätoista ja hän oli juuri saanut syötyä eväänsä -salaatin, jogurtin ja leipomansa epämääräisen näköisen sämpylän. Mies söi kevyesti ja piti vieläkin huolta siitä ettei hänen painonsa nousisi yli 57 kilon vaikka hän ei enää jockeyn hommia tehnytkään. Hän naurahti itselleen ja otti kulauksen kahvia irvistäen inhosta. Kahvi oli ehtinyt jäähtyä ja maistui turhan kitkerältä hänen makuunsa. Hän meni tiskialtaalle ja tiskasi astiansa vihellellen. Tiskattuaan hän päätti keittää vielä uutta kahvia seuraaville evästäjille.

Tänä päivänä hän ei ratsastaisikaan Ampalla vaan päätti rakentaa luottamustaan oriin ja työskennellä jonkin verran maasta käsin kentällä. Hän oli tuonut harjapakin valmiiksi ulos ja asteli nyt kohti hoitopollensa tarhaa. Kevät oli saapunut tänä vuonna hyvää vauhtia ja tuonut samalla kuraisen kelin mukanaan -tietenkin. Kevin katsahti ohi mennen Dassin ja Marinan suuntaan. Marina seisoskeli portin lähettyvillä karvaiset jalat kurassa. Kevin nauroi räkäisesti säälien Jerryä pienen hetken mutta hänen nauru loppui lyhyeen nähdessään oman hevosensa, jos sitä kura läjää hevoseksi voi kutsua. Dassi oli piehtaroinut hiljattain onnensa kukkuloilla ja ravaili nyt yltä päältä kurassa pitkin tarhaa rapa roiskuen. Kevin jatkoi matkaansa huokaisten inhosta.

Kevin harjasi Amigon perusteellisesti. Ori oli nauttinut myös kurassa piehtaroimisesta muttei läheskään yhtä paljon kuin Dassi. Mies putsasi orin kaviot ja tarkasti jalat tottumuksesta. "Eiköhän mennä kentälle", Kevin mutisi hevoselle ja avasi samalla solmun. Hän talutti orin päättäväisesti kohti kenttää ja pyöräytti orin kentällä niin että hän saisi laitettua portin kiinni. Hän vaihtoi narun juoksutusliinaan ja talutti orin keskemmäs kenttää. Hän päästi vyyhtistä liinaa ja ohjasi oria kauemmas. Amigo tallusteli reippain askelin ympyrällä eteenpäin ja olisi kovasti halunnut mennä nopeampaa. Kevin piti orin muutaman kierroksen ajan käynnissä ja päästi orin sitten raville. Amigo heittäytyi raviin nostaen hieman etupäätään ja rauhottui sitten reippaaseen raviin. Kevin katseli orin jalkojen liikettä ja kehotti hevosta laukkaan. Laukka nousi pienen ilopukin saattelemana. Hieman mies joutui oria hillitsemään itseään ja pian heillä oli yhteinen käsitys rennosta laukasta. Muutaman kierroksen jälkeen hän toisti nämä vaihtaen orin suuntaa toiseen. Tämän jälkeen hän otti orin luokseen keskelle ja irroitti liinan.

Kevin päästi hevosen vauhtiin ja antoi sen mennä omaa vauhtia. Ori laukkasi ympäri kenttää välillä pukitellen ja heitellen päätään kuin mikäkin villivarsa. Hevonen väisteli keskellä seisovaa ihmistä ja kiri vauhtiaan aina miehen kohdalla. Kevin naurahti, ori oli upea ja huvittava näky touhottaessaan. Hetken villistelyn jälkeen Amigo ilmaisi halua päästä ihmisen luo. Se laski päätään alas availlen suutaan, hidasti raviin ja käänsi sisäpuolen korvan kohti Keviniä. Kevin tarkkaili oria hetken ja käänsi sitten kylkensä orin suuntaan ja laski katseensa maahan. Hevonen oli pysähtynyt Kevinin taka-alalle ja asteli sitten miehen luo laskien turpansa hänen olkaa vasten. Hevosen hengitys lämmitti Kevinin niskaa ja mies otti muutaman askeleen eteenpäin Amigon tullessa tiiviisti perässä. "Hieno poika, hyvä", Kevin mutisi kääntyen sitten hitaasti orin suuntaan. Hän silitti hevosen päätä ja hivutti sitten kättään hevosen kaulaa pitkin. Hän silitti hevosen selkää, kylkeä, mahaa ja liu'utti kättään hevosen jalkoja pitkin. Amigo seisoi levollisesti paikallaan. Kevin teki samat jutut hevosen toisella puolen ja taputti lopulta hevosen lapaa kevyesti. "Hyvä, Amppa. Toistellaan tätä jatkossakin, vai mitä sanot?" Kevin puheli hevoselle ja kokosi liinan takaisin vyyhdiksi. Hän käveli portille ja Amppa asteli reippaasti perässä. "Kyllä me sut kiinni laitetaan ihan turvallisuussyistä, vaikka nyt ootki tommonen", Kevin naurahti ja loksautti narun kiinni riimuun. Hän avasi portin, talutti orin harjauspaikalle ja sitoi sen hyvin kiinni. "Kerettiin hyvin ennen päiväheiniä", Kevin mutisi ja tarkisti hevosen jalat vielä kertaalleen. Hän harjasi orin vielä perusteellisesti ennen kuin talutti sen takaisin tarhaansa odottelemaan heiniä.

Tässäpä ois tämmönen nopeesti sutastu kuva.

Oi ihana! Komeat poitsut Kuva pääsi galleriaan ja Ampan sivuille

26.08.2017 Villit kenttäkilpailut Hallavassa

Ampasta on tullut hieno estehevonen. Niin hieno, että Hantsu halusi näyttää sen muillekin - nainen lähti täysiverisemme kanssa Hallavaan kilpailemaan kenttää, osallistuen rata-ja maastoesteosuudelle. Kouluosuus jätettiin välistä, sillä koulupuoli ex-laukkahevosellamme on vielä turhan heikko. Ampan ensimmäiset kisat ratsupuolella, ja ruunaherra ylitti odotuksemme kovaa ja korkealta. Rataesteosuudella Hantsu ja Amppa olivat ensimmäisiä, maastoesteillä toisia. Kakkukahvit luvassa!

Hitsit, että meillä on taitavia hevosia! Ihanaa, hyvä te!!