Takaisin satulaan, tallijengi!

Hei vaan hukkislaiset! :>

Nyt herätellään toiminta takaisin henkiin. Hetken mietittyäni päätin, että hyvä aloitus voisi olla kouluratsastustunti. Mitä tulisi käydä läpi, mikä on kenties unohtunut tai repsahtanut pohjamutiin rentoilukauden aikana? Onko kenties pohkeenväistö hakusessa tai tuntuuko laukannosto vaikealta vasempaan kierrokseen? Kokoonnutaan ratsastuskentälle ratsuinemme ja nostellaan sisäiset kouluratsastajamme taas hyvään vireeseen.

Voimme vetää tämän tarinavalmennuksen tyyliin tai sitten roolipelaamalla, ihan miten haluatte. Tähän alle vain vastauksia! (:

Itse tykkäisin roolipelitunnista, silloin saa muitakin paremmin mukaan. (: Ho, ja sitten pitäis miettiä kummalla kopukalla sitä osallistuis...

Roolipelinäroolipelinä!

Noniin, lähdetääs sitten. (-----:

Kokoonnuimme kentälle puolenpäivän aikoihin lauantaina kopukoinemme, sillä olimme yhdessä sopineet ratsastavamme tänään kentällä. Kaikki saisivat vuorollaan ohjausta muilta tallilaisilta - yksi siis muiden valvovien silmien alle hetkeksi. Kuulostaa ehkä hiukan pahalta, mutta emmehän me tästä liikaa paineita ottaisi. Kaikki olivat olleet kevätkoomassa, joten kaikilla oli varmasti vähän repsahtanut arvon kouluratsastustaidot. Minulla ainakin, tuumasin, ja rapsuttelin hajamielisesti Goldia korvan takaa. Olimme tamman kanssa päättäneet aloittaa aktiivisen elämän myös kilpakentillä - olimme yhdet tarinakisat voittaneetkin tässä yksi päivä kunnon katastrofiaineksilla. Minua nauratti muistellessani kisapäivää, ja Goldi tuhahti. Se varmasti tiesi, mitä ajattelin. "Tänään koitetaan mennä vähän paremmin, eikö niin?" höpisin sille ja huomasin samassa jonkun astelevan kenttää kohti omalla ratsullaan. Voisimme pian aloitella.

/ Areena on teidän !

Remi nousi Reenan selkään tallipihalla. Pienikokoinen tamma tanssahteli ja luimisteli tuntiessaan ratsastajan painon selässään. Nuori mies kohottautui satulassa ja raaputti sen niskaa rauhoittavasti. Hän ohjasi ponin kenttää kohti ja tunsi kuinka kevyt se oli etupäästä, keulimista olisi varmasti tiedossa ellei hän pitäisi varaansa. Reena oli ollut Remillä nyt reilun kuukauden, ja vaikka tamma oli edistynyt, se oli yhä aluksi jännittynyt ja altis ryöstämään. Mies joutui kuitenkin tunnustamaan että tamma oli aivan mielettömän mahtava tapaus, niin kevyt ja kuuliainen, valmis tekemään mitä tahansa ratsastaja pyysi - kunhan tämä osasi tarjota oikeat avut.

Goldin nähdessään Reena otti muutaman sivuaskeleen ja hörähti hermostuneesti. Remi löysäsi ohjaa ja ratsasti tamman lähemmäksi. 
"Hei, Crimis", mies sanoi ja hymyili naiselle samalla kun pysäytti Reenan parin metrin päähän, "tällä neidillä on selvästi hieman energiaa. Mitä kuuluu?"

/ Tönks. Huomaa etten oo pelannut vähään aikaan  /

"Whoooa.. Soo... Prrt..." hiljensin hieman liian reipasta ravia kulkevaa Danaa. Tamma hidasti käyntiin, ja taputin sitä hymyillen. Kenttä näkyi jo edessämme, ja paikalla olikin jo kaksi ratsukkoa. Olin käynyt köpöttelemässä alkukäynnit maastossa, mutta se kääntyikin enemmän siihen että Dana yritti hölmöillä ja kiihdytellä. 
"Moi!" huikkasin iloisesti Crimikselle sekä Remille. Dana nakkeli niskojaan ja pärski. Suoristin kypäräni ja ratsastin kentän portista sisälle. Yritys oli ainakin hyvä, mutta tamma allani iski liinat kiinni nähdessään jonkun hupparin aidan alla, vähän matkan päässä. Ohi päästiin hetken keskustelun jälkeen, eikä Danakaan sitten enään huomioinut mörköä. Ratsastin lähemmäs muita, jätten kuitenkin turvavälin. "Mitäs teille kuuuu?" hymyilin.

Moikkasin Remille, ja samantien Janikakin liittyi seuraan. "Mitäs tässä, on tullu vaan laiskoteltuu aika pitkälti. Pitäis ruveta taas ratsastaan tosissaan" vastasin molempien kuulumiskyselyihin virnistäen ja taputin Goldin kaulaa. "Ajattelin, että jos yks aina ratsastaa kerrallaan ja muut kattelee ja neuvoo? Oisko ihan kauheeta?" kerroin ideastani. Oli kyllä hassua olla pitkästä aikaa koolla porukalla, ihan sopimuksen kanssa. Kaikki olivat käyneet toki hoitelemassa hevosensa lähes päivittäin, mutta aikamoisen koomaisesti. Nyt reipastuttaisiin taas ja tehtäisiin asioita yhdessä.

/ Ääh sori tönkköys, oon ihan laginen tänään. D: Ja tosiaan kesti vastailla juhannushulinoiden takia, mutta täällä ollaan taas. Todella kiva kun tulitte mukaan, Janika ja Remi. :>

Dana alkoi tylsyyksissään kuopimaan maata. "Olisitkos aloillas!" murahdin ja vaihdoin hieman asentoani selässä, saaden tamman lopettamaan. Ainakin hetkeksi, sillä kohta se alkoi taas. "Kyllä se mulle ainakin kävis", sanoin ja katsoin kentää Crimiksen selän takana. "Hei näin ohimennen, oisko kukaan innostunu tulemaan uittamaan noita mun kopukoita? Siis selästä, mut mä en osaa jakautua kahdeks... Kaksin aina äänekkäämmin ja hauskemmin vai miten se meni?" virnistin, ja käänsin selvästi tylsistyneen näköisen hevoseni voltille. Dana nakkeli niskojaan ja olisi koko ajan halunnut mennä kovempaa kuin piti.