Prinssihevonen

Eve silitti Sissin kaulaa, tamma hörisi ja puhalteli pehmeästi. Oli ihana alkusyksyn päivä, ilma oli vielä lämmin mutta syksyn saattoi jo aistia. Tyttö veti ratsastusliivin vetoketjun ylös ja otti ohjat.

Kentän laidalta kuului kavioiden kopsetta, isokokoinen kimo asteli Crimiksen rinnalla kentälle. Jestas että oli upea hevonen, juuri sellainen josta Eve oli aina halunnut. Ja jonka sijasta hän oli saanut pienen vuonopalleron. Joka myöskin oli upea, mutta paini ihan eri liigassa Crimiksen uuden hevosen kanssa. Eve tunsi piston sydämessään ja silitti vuonohevosensa silkkistä karvaa.

"Hei", hän huudahti naiselle tuntiessaan itsensä hyvin rohkeaksi ja ratsasti lähemmäs, "kaunis hevonen. Mikä sen nimi on?"

Crimis tervehti lähemmäs ratsastanutta Eveä aurinkoisesti hymyillen ja vastasi:
"Lanselot eli ihan Lasse vaan. Thomaksen uusi kenttäpeli, tuli eilen illalla." Lasse todella oli komea, se oli kuin suoraan satukirjan lehdiltä. Ja Crimis sai ratsastaa sillä, ihan itsekseen.
"Ajateltiin laittaa Lasse Sissin ja Mossen kanssa samaan tarhaan", nainen kertoi. Hän aukaisi kentän portin ja talutti kimon sisälle. Lasse kurotti kaulaansa vuonohevosta kohti ja puhisi.
"Saatte tutustua sitten tarhassa", Crimis naurahti hevoselle ja kiristi vielä satulavyötä. Jakkaran avustuksella hän ponnisti selkään ja kokosi ohjat käsiinsä. Lasse oli suunnilleen samaa korkeusluokkaa kuin Saga, mutta pyöreämpi rungoltaan. Kevyillä pohkeilla Lasse lähti reippaaseen käyntiin. Vaikka ruuna oli maastakäsin todella rauhallinen, ei sitä tarvinnut potkia eteenpäin. Aivan loistava kombinaatio!
"Millaista treeniä teillä oli suunnitelmissa?" Crimis kysäisi Eveltä. Hän ei ollut itse vielä ajatellut, mitä kaikkea tekisi Lassen kanssa. Askellajit läpi ja kokoamista, mutta mitä muuta?

"Onpa se tosiaan kaunis", Eve huokaisi kun hevonen venytti päätään kohti Sissiä, joka veti korvat saman tien luimuun. What a lady. Sissi oli niin pomo. Päällikköponi.
Hän naurahti: "Lasse-raukka, joutuu opettelemaan Sissin tavoille."
Tyttö otti ohjat uudelleen tuntumalle ja katseli hevosta melkein sivuuttaen Crimisen kysymyksen. Pöljä nainen, eikö hän ollut huomannut koulusatulaa ja uutta tummansinistä kristallihuopaa? Ja lampaankarvaisia koulusuojia bootseineen. Hän olisi halunnut läimäyttää itseään ajatuksesta, mutta ehkä pieni ilkeys oli vain osa hänen luonnettaan.

"Ajattelin vähän treenata koulua kun meillä on kisat tulossa viikon päästä", hän vastasi ystävällisesti niellen töykeän kommentin. Nyt oli korkea aika opetella hieman kohteliaisuutta.

Luultavasti ruunaherra tottelisi mieluummin tuittupäisiä tammoja kuin yrittäisi itse viedä pomottajan paikkaa.
"Ai! Missäpäin?" Crimis kysäisi uteliaana. Kyllä hän oli ponin varusteista huomannut, että kouluratsastuksesta oli kyse - eikä kentällä ollut esteitäkään pystyssä. No, eipä hänen teinitytöltä tarvinnut ideoita kalastella. Nainen venytteli hunterin selässä raukeana - aamusta ratsastaminen oli ihanan rentoa. Yleensä näin aikasin ei ollut mitään yleisöryntäystä. Erityisesti naista ihmetytti, miten juuri Eve oli paikalla tähän aikaan lauantaiaamuna, mutta ei viitsinyt udella siitä. Crimis keskittyi uuden ruunan ratsastamiseen - olihan ideana ottaa selvää, millainen tapaus se nyt oli. Alkukäyntien jälkeen hän keräsi ohjat ja alkoi tehdä pysähdyksiä ja ympyröitä. Lasse oli heti hyvin kuulolla ja reagoi apuihin ilman turhaa viivettä.