Kaikki niin uutta

First topic message reminder :

Remi, tummahiuksinen nuorukainen pyöritteli päätään tallipihalla. Muutto uuden työpaikan perässä oli tuonut hänet Hukkasuon harrastetallille, hänet ja hevosensa Kafkan, voikon puoliverioriin jota hän nyt odotteli saapuvaksi. Mies vilkuili koko ajan kelloaan ja hyräili David Bowien biisiä. Kuljetus oli jo puoli tuntia myöhässä ja Remi alkoi harmistua ja hätääntyä. Mitä jos Kafkalle oli sattunut jotain? Mitä jos auto oli ajanut ojaan? Hänen aivosolunsa ilmoittivat olemassaolostaan ja Remi totesi että joku olisi siinä vaiheessa kyllä ilmoittanut hänelle.

Ulkopuolisen silmin Remi näytti takuulla hyvältä. Hänessä oli jotain mystistä. Liikkeissä oli tanssijalle ominaista pehmeyttä ja vaikka hän oli laihempi kuin pituudelleen olisi ollut hyväksi, hän näytti lähestulkoon seksikkäältä tummissa pillifarkuissa ja isossa neuleessaan. Joku tosin olisi voinut erehtyä luulemaan häntä homoksikin, vaikkei Remi sitä ollutkaan. Ulkonäöstä huolimatta. Remi pyöritteli silmiään, kaikkea sitä tuli mietettyä kun odotti hevosensa tulevan.

Hymyilin leveästi kummallekin. Käänsin katseeni talli pihalle. "Hei tuolla on joku hevosen kanssa", tokaisin ja jatkoin. "Taidan mennä auttamaan". Mieleeni muistui ajat ollessani 'töissä' äitini tallilla. Aina piti olla jotakuta auttamassa, mutta eipä siinä mitään, minä pidin auttamisesta. Nousin ylös puupenkiltä, ja lähdin kävelemään tytön luokse. "Hei, tarvitsetko apua?" kysyin mahdollisimman lempeästi, ja hymyilin edelleen. Katsoin tytön vieressä olevaa hevosta. "Onko tuo omasi?"

Hymyillen kuuntelin Remiä ja nyökkäilin. Kun tuo jatkoi reeniään Kafkan kanssa, huomasin Maxin lähtevän paikalta yhtäkkiä. Olin ollut aivan Remin lumoissa, enkä tajunnut, mitä oli tapahtunut. Kohauttaen yksinäni hartioitani nousin penkiltä ja tarvoin vauhdikkaasti Maxin perään. "Ooh, anteeksi! En muistanut yhtään, että tekin olitte tulossa tänään", huudahdin tytölle nolona päästessäni paikalle.

Luoksemme alkoi lappaa väkeä, väellä tarkoitin paria kentälla ollutta henkilöä. Toinen tuli aikaisemmin, ja oli varmaan minua nuorempi miehenalku.
"Crimis täytyisi löytää", vastasin pojan kysymykseen. Kun toinen katsahti Korkkia ja kysyi, omistinko sen, vastasin vain että vähän niin kuin, hymyillen siihen perään. Miehenalun perässä tarpoi pikavauhtia toinenkin ihmishahmo, nainen. Tämä soperteli jotain anteeksipyytelevää, johon minä hymyilin leveästi.
"No prob, ei olla vielä kuoltu", virnistin.

Remi hidasti Kafkan tasaiseen raviin ja verrytteli hetken ennen kuin aloitti loppukäynnit. Muut olivat sillä aikaa kadonneet, muttei se Remiä haitannut. Hän nautti saadessaan olla kahden hevosensa kanssa. Loppukäyntien jälkeen hän ratsasti tallipihalle ja hyppäsi keveästi alas selästä. Hän laittoi jalustimet ylös ja löysäsi mahavyön ennen kuin talutti oriin karsinaan. Hän hymyili Crimikselle, tuntemattomalle tytölle sekä Maxille liidellessään heidän ohitseen Kafka yhtä kepeästi askeltaen vierellään.

"Joo tuoltahan se tulee", sanoin naurahtaen ja viittasin taakse. Hymyilin myös ohi lipuvalle ratsukolle. Nyt alkoi jo tuntua siltä, että olin taas saapunut kotiin, sinne minne kuulunkin.

/Crimis ei pääse enää kirjottelee ennen huomista :/ /

/ Oukidouki. Minunkin on kohta ruvettava tekemään muuta, joten joudun itsekin häipymään pian.. ://

Hymyilin pojalle ja taputin oriani kaulalle. Loin samalla ystävällisen katseen Crimikseen ja ohikulkevaan ratsukkoon. Korkki pörähti toisen hevosen kulkiessa ohi ja polki jalkaansa. Läpäytin Korkkia ryntäille.
"Elä kehtaa."
Vaihdoin tallipihalla päitset tottuneesti suitsiin ja riimunarun juoksutusliinaan.
"Mä vähän juoksutan tätä nyt", sanoin Crimikselle ja miehenalulle. Otin samalla kuljetussuojat ja loimen pois nakaten ne traikun perälle.

Nuorukainen katsoi pahasti taakseen nähdessään nuoren naisen lyövän hevostaan kevyesti ryntäille. Remin mielestä ei ollut tilannetta, jossa väkivalta hevosta kohtaan olisi ollut tarpeellista.
Remi riisui Kafkan varusteet ja työnsi ne takaisin varustekaappiin. Kaapin purkaminen saisi tapahtua myöhemmin. Poika harjasi oriin huolellisesti ja tarkisti jalat turvotuksen varalta, mutta ne vaikuttivat normaalilta ja hevonen rennolta. Remi haki kasan heinää ja asetti sen sitten karsinaan, jotta Kafka saisi rauhassa syödä hieman ja tutustua uuteen ympäristöönsä. Hetken kuluttua poika liittyi muiden seuraan.

"Joo, kenttä on iha vapaasti käytössä että siitä vaan" vastasin naiselle ja jäin seisomaan tallipihalle miettien, mihin suuntaisin seuraavaksi.

/ Topic näyttää välillä lukittua.. /

"Ok!" vastasin Crimikselle hymyillen. Apua, en ollut tajunnut esittäytyä minua nuoremmalle miehenalulle ja juuri saapuneelle samanlaiselle.
"Mä oon sitten Eleonora, Noraksi sanokaa vain", esittäydyin. En jaksanut edes kunnon juoksutuskamppeita nyt laittaa.

/ niin näyttää ! ;o /

"Hei Max, haluisitsä nyt tavata Fenin? Sen tamman siis" kysyin pojalta äkkiä. "Se osaa olla kunnon neiti ja välillä niin veemäinen, mutta jos sen kanssa pärjää nii se osaa kyllä vaikka mitä!" jatkoin vielä selittämistä innoissani. Huomasin Reminkin liittyneen taas seuraan ja loin tuohon ujon hymyn. Olo oli kuin milläkin murkkuikäisellä kakaralla.

/ sori ku tulee lyhyitä, roolin puhelimella koulusta /

Remi sai heti negatiivisen vaikutelman Norasta. Tai Eleonorasta, miten vain. Tämä vaikutti liian välinpitämättömältä, tällä oli liian hieno hevonen - ei siis sillä että Remi olisi ollut kateellinen, omistihan hän itsekin hienon hevosen. Jokin naisessa sai nuoren tanssijan nyrpistämään nenäänsä. Crimiksen hymy sai pojan melkein nauramaan: tämä näytti niin nuorelta ja hehkuvalta. Hän hymyili takaisin ja kosketti käytävällä seisovan hevosen silkkistä kaulaa. Upea eläin.
"Pitäisi varmaan purkaa nuo kaikki tavarat", Remi voihkaisi hiljaa ja löi sitten käden otsalleen virnistäen, "järjestely ei taida kuulua parhaimpiin puoliini."

/ Eleonora, no hard feelings oikeasti Remi on vaan hankala! /

/ Hei ihmiset, ollaanks me nyt sisällä tallissa vai ulkona...? :DD Ku rupesin miettii, et eikö me oltukaa ulkona? x) Jaja paljonko täs nyt on kello? :----) Remi, en viitti roolia vielä uudestaa ennenkö Max käy roolimas.. /

"Joo, sopiihan se", vastasin hymyillen. Katselin ympärilleni innoissani, näin onnellinen en olekaan ollut pitkään aikaan.

/Sori, lyhyitä :/ /

/ Max, ei sitä aina synny pitkiä rooleja! :b /

"Remi, minä voin auttaa", tarjouduin auliisti miehen voivottelut kuultuani, ja käännähdin sitten takaisin Maxin puoleen. "Hei ootatsä sen aikaa, että saahaan Remin tavarat laitettua paikoillee, nii voidaa sit mennä kaikki yhessä kattoon meidän konimuksia? Voisin itse asiassa esitellä teille kaikki karvakorvat ja paikat!"

/ Nyt rupeen lukeen kemiaa, moro! :DD /

"Sopii mulle", vastasin reippaasti. Päätin itsekin auttaa tavaroiden kanssa. Sujuisipa sekin homma nopeammin.

/ Remi, ei tietenkään! Pitäähän joillakin olla hieman kireät välit vaikkei Nora sitä tiedä. /


Lähdin Korkin kanssa kävelemään kohti kenttää. Kuolaimet suussa poju toimi oikein hyvin ja kiittelin sitä. Hieno hevonen se oli.

Kentällä rupesin kävelemään Korkin kanssa, näin aluksi.

"Crimis, pelastajani", Remi virnisti ja teki liioitellusti kunniaa naiselle. Hän oikeasti inhosi järjestelemistä ja vaikka kehonhallinta sujui häneltä täydellisestä, muilla elämänalueilla hän oli erittäin katastrofialtis.
"Olisi kyllä mahtavaa nähdä kaikki tallin hevoset ja katsella paikat läpi ja sitten onkin pakko lähteä kotiin treenaamaan", Remi nyökkäsi tytöille ja Maxille.

/ No nyt tuli lyhyt rooli multakin, hah. Huomenna kulta tulee kotiin <3)

/ Kirjoitan tähän väliin meidän kenttätekosia.. /

Käveltyämme muutamia kierroksia molempiin suuntiin, ohjasin Korkin ympyrälle. Ihmettelin, etten vielä ollut lentänyt nurin (pitäisi koputtaa puuta), mutta olin siitä iloinen. Ei tässä tilanteessa hirveästi itsensä särkeminen auttaisi.
"Ravi", sanoin kuuluvalla äänellä. Korkki ei meinannut nostaa ravia, joten maiskautin napakasti. Herra laiskalla tuulella tänään?
"Hyvä!" kehuin oria, joka osasi kaartaa kaulaansa ja kantaa itseään hyvin ilman apuvälineitäkin. Hymyilin tyytyväisenä. Pyysin puoliveriseltä vielä tahdikkaampaa ravia, ja se kuunteli hyvin. Maiskautin vielä kerran, jolloin Korkki näytti lisäävän askeltaan oikein hienosti.
"Otetaanpa sitten toiseen suuntaan", sanoin orille vielä jonkun hetken ravailtuamme.

Toisen raviosuuden jälkeen oli aika työstää laukkaa. Aloitin vasemmasta laukasta, joka oli Korkille hieman helpompi.
"Laukka", sanoin. Korkki nosti laukan yllättävän hyvin, ja laukkasi ensin energioitaan pois ja pukitti hieman. No, sitä se ei yleensä tee. Rauhoittelin laukkaa, ennen kuin pyysin siltä tahdikkaampaa laukkaa. Hienosti tämä herra osasi. Mutta sitten, yhtäkkiä piti nähdä niitä pieniä vihreitä miehiä ja loikata sivuloikalla minua kohti. Säpsähdin itsekin, mutta kävimme sitten kävelemässä vihermiesnurkassa.

"Palveluksessane, sir!" tokaisin pilke silmäkulmassa Remille takaisin ja nappasin ensimmäisen tavaran, mikä silmiini osui. "Hoidetaanpa homma reippaasti, että varmasti ehdin näyttää kaiken!" hihkaisin ja iskin pojille silmää. ".. Mitäs sä Remi muuten reenaat?" kysäisin. En vain voinut hillitä tätä suunnatonta uteliaisuuttani. Aina se ei ehkä ollut niin hyvä juttu, että tungin nenäni joka paikkaan. Mutta minkäs ihminen itselleen voi? pohdin mielessäni ja työnsin sitten ajatuksen syrjään.

/ Remi, ah ihana tuo sun kuvas!♥ Lisäilin sen ja Noran vanhan kuvan (minkä löysin sivuilta) Hukkasuon talliporukan esittelyyn. Max, piirtäisitkö säkin sun hahmosta kuvan sinne, ja Nora meinaatko sä piirtää uuden vai? (: Niin ja vielä sellainen info, että tallin infosta löytyy nyt myös pohjapiirros ja karsinajärjestys! Tarhailusta voisitte laittaa toiveita. /

/ Remii! Haluaisitko piirtää Norastakin kuvan? :3 Toi ON ihana. Eli on tulossa jonkinlainen uusi kuva joo. Ja vielä jatkuu kenttätyöskentely tähän väliin.. /

Vihermiesnurkka oli kyllä ihan kamalan pelottava, mutta kun kävimme nuuskimassa sen perin pohjin, ei Korkki jaksanut siitä enää välittää. Ohjasin orin takaisin ympyrälle, tällä kertaa työstimme oikeaa laukkaa.
"Laukka", sanoin kuuluvasti. Korkki nosti vastalaukan. Hidastin orin raviin ja pyysin sitä maiskautukset apunani nostamaan uuden laukan. Laukka nousi oikeana ja pyörivänä, kunnes ruunikko tiputti raville. Huokaisin syvään - tätä puolta täytyisi treenata.
"Laukka", sanoin uudelleen ja Korkki nosti laukan. Kun näin sen hidastuvan, maiskautin äänekkäästi, jolloin ori jatkoi laukkaa. Laukkasimme samalla tavalla jonkin aikaa (minulla meinasi mennä pää pyörälle) ja pyysin Korkkia sitten raviin.
"Hieno poika", kehuin ja ravuutin puoliveristä vielä hetken molempiin suuntiin, kunnes siirryin käyntiin javlähdin kävelemään orin vierellä ympäri kenttää.

Remi hymyili taas Crimikselle. "Olen ammatiltani balettitanssija, tanssin aiemmin Kansallisbaletissa, mutta ikäni alkoi tulemaan vastaan. Nykyään treenaan lähinnä omaksi ilokseni ja opetan paikallisella balettistudiolla. Lisäksi aloitin muutama vuosi sitten tankotanssin", hän vastasi naisen kysymykseen. "Tosin sen lisäksi olen myös paikallisessa baarissa baarimikkona että saan maksettua oman vuokrani ja tallivuokran", hän lisäsi sitten ja virnisti. "Köyhällä ei ole helppoa."

Kafka hörähti hiljaa kuullessaan Remin äänen. Poika hymyili sille ja nosti varusteita pois kaapista. Viimein hän törmäsi valtavaan muovipussiin, joka oli täynnä heidän ruusukkeitaan. Se hänen olisi pitänyt viedä kotiin, mutta hän oli unohtanut sen sinne. Hieman ujosti hän työnsi pussin takaisin kaappiin toivoen ettei kukaan huomaisi sitä.

/ Kuva ei ole itse piirtämäni, kaveri antoi luvat sen käyttöön. /

En voinut mitään sille, että suuni loksahti auki. Mmitä, balettia.. tankotanssia..? Ja köyhäkö? Remi ei kyllä yhtään näyttänyt sellaiselta. Olikohan tuo sitten homokin, kun oli tuollaiset harrastukset? Nolona suljin suuni ja koitin hymyillä nätisti. Ei saanut olla niin ahdasmielinen. Olinhan sitäpaitsi itsekin aikamoinen friikki, nimittäin rakastin Star Warsia ja kotona oli hyllyllä iso rivi figuureja. Ehkä siitä ei kuitenkaan kaikkien tarvitsisi tietää. Ainakaan ihan heti. "Missäs baarissa sä oot töissä?" kysäisin naurahtaen. Voisi vaikka joskus käväistä kiusallaan siellä miehen työaikana.

"Hei! Olinko näkevinäni ruusukkeita?" huudahdin Remin tunkiessa pussin äkkiä pois näkyviltä. Melkein hävetti tämä suunnaton uteliaisuus, mutta olin jo avannut suuni.

"Amarillossa", Remi virnisti. Hän nosti muutaman riimun pois kaapista ja pyöritti päätään. Mistä tätä tavaraa olikin kertynyt näin paljon? No, olihan hän tuhlannut ison osan palkastaan hevoseensa, ja vaikkei hän nyt materialisti ollutkaan, niin oli kiva että hevosella oli muutama satulahuopa vaihtelun vuoksi. Loimia oli ainakin seitsemän, riimuja melkein saman verran. Kolmet suitset, roinaa oli niin paljon että Remi ihmetteli saisiko kaiken ympättyä jonnekin.

"Joo, on siellä muutama", Remi mutisi vaivaantuneesti ja hieraisi niskaansa. Pussissa oli nelisenkymmentä ruusuketta, joista suurinosa oli sinisiä tai sinivalkoisia. Toivottavasti Crimis ei vain tahtoisi penkoa pussia lävitse...

"Aa! Oon käyny siellä viimeks tyyliin just sillon ku olin vasta täyttäny 18" naurahdin Remille ja autoin tuota kantamaan viimeisetkin tavarat satulahuoneeseen. Kun koko homma oli saatu loppuun, puistelin käsiäni ihan muodon vuoksi ja tokaisin: "Noniin, poitsut, eiköhä tehdä kierros tuolla pihalla!"

/ Sorge lyhyt. D: Tuliskoha max millon... ^^ /

/täällähän minä, ei vaa keksi mitä laittas /