Uusia tuttavuuksia

First topic message reminder :

Ajelin rauhallisesti tallipihalle, sillä perässäni oli kuljetusvaunu. Kumma kyllä tämä ladan rämä jaksoi vetää perässään vaunua. Pysäytin auton varovaisesti pihaan. Viimeinkin perillä. Mitähän uusi tammani pitää tästä paikasta, luulen että se viihtyy Sessan kanssa oikein mainiosti. Sammutin auton ja laitoin avaimen taskuuni. Sitten avasin auton oven ja nousin ulos autosta. "Ah, ihanaa olla taas täällä". Astelin kuljetuskopin luo. Menin sivuovesta sisään ja tervehdin uutta ystävääni. "Heippa Twist, miten matkasi sujui?", tamma tuijotti minua lempeästi sinisilmillään. "Päästetäänpä sinut tutustumaan ympäristöösi", sanoin ja poistuin kopin taakse ja aloin avata kopin takaosaa (joo mulla taas sanat hukassa ). "Äh, tämä on jumissa..", jupisin ja koitin vääntää lukitusta auki.

Lähdimme käveleskelemään aitojen viertä. Annoin riimunnarun Crimikselle, joka oli kuin pikkulapsi jouluaamuna. Jerry käveli ohitsemme taluttaen Marinaa. Olin sulaa nähdessäni Jerryn vilauttavan upeaa hymyään. Nyt Kirstu, keskity Twistiin. Koitin selvittää päätäni. Twisti katseli korvat hörössä Marinaa, tuhisten samalla. Tyttö oli ystävällinen ihan kaikille. Hymyilin Jerrylle takaisin ja katselin kun hänen selkänsä (ja marinan iso peppu) lipuivat Marinan tarhalle (hmm.. kuulostaa joltain päiväkodilta). Pakotin katseeni sitten takaisin Twistiin ja Crimikseen.

Karsina olikin äkkiä siivottu. Marina ei ollut pahemmin sotkenut yön aikana, mikä on jo ihme siltä. Kävin tyhjentämässä kottarit ja kuskasin kamat paikalleen. Menin tsekkaamaan Marinan varusteet ja päätin putsata ja rasvata ne. Nappasin hevoseni tavaroista valjassaippuan ja kipaisin hakemassa hieman vettä ja sienen. Ryhdyin sitten puunaamaan varusteita.

Päästin Fenin juoksentelemaan laitumelleen heti sen jälkeen, kun olin taluttanut sen laitumensa portille. Feni katsoi minua hetken pummien rapsutuksia. Rapsuttelin sitä hetken ja sanoin: "Noniin tyttönen, vietähän hauskaa täällä, niin minä menen viettämään vähemmän hauskaa karsinaasi". Feni ravisti päätään ja lähti ravaamaan toiseen päähän laidunta. Ja kas, se löysi sopivan kurakon missä pyöriä. Nauroin ja mietin mielessäni, että tänään minulla olisikin työ puhdistaa tuo naikkonen.

Käveleskelin talliin ja nappasin Kottarit sun muut matkan varrelta. Puhdistin karsinan perusteellisesti. Kuskasin vielä tavarat paikoilleen ja menin tallihuoneeseen katsomaan, miten kisuli jakselee. Ja ylipäätään oliko se edes siellä enää.

Havahduin siihen, kun Jackal tönäisi minua kevyesti turvallaan. Olin juonut kahvini aikoja sitten ja maassa istuminen alkoi tuntua takamuksessa. Silitin hevoseni turpaa ja nousin sitten ylös. Pyyhkäisin enimmät pölyt housuistani ja suukotin Jackalin turpaa. "Nähdään myöhemmin, muruseni" sanoin ruunalle ja pujahdin aitojen välistä. Jackal katseli hetken perääni, mutta suuntasi kulkunsa sitten tarhan perälle.

Astuin sisälle talliin ja kuulin satulahuoneesta ääniä. Kipaisin ovelle ja huomasin Jerryn puunailevan varusteita. "Sinähän reipas oot, haluutko jynssätä Jackalinkin varusteet?" kysyin virnistellen. Nojasin oven pieleen ja katselin jätkän touhuja.

Katsahdin ovelle. "Pitäähän sitä joskus olla vähä reippaampi kaveri. Voin mä ne Jackalinkin varusteet myöhemmin jynssätä, tartten kyllä kahvia näiden jälkeen", vastasin Sussulle naurahtaen. Varusteita jynssätessä oli tullut mielettömän kuuma, joten olin joutunut riisumaan hupparini. "Vois melkeenpä lopetella tähän tämän homman, kyllä nää sen verran puhtaat jo on", lisäsin ja nostin varusteet paikoilleen. Kipaisin tyhjentämässä vesiämpärin ja palasin satulahuoneeseen. Siirsin valjassaippuan takaisin paikalleen ja katselin ympärilleni. "Mitähän vielä ... ", mutisin itsekseni.

Naamani loisti varmaan kuin naantalin aurinko, kun Kirstu ojensi Twistin narun käteeni. Ylistelin hevosen ulkonäköä maasta taivaisiin, kunnes tajusin, ettei Kirstu kuunnellut yhtään. Vilkaisin kaveriani ja huomasin tuon tuijottavan Marinan ja Jerryn perään. "Ei taida olla Marina se, jonka persettä kyyläilet", naurahdin ja tönäisin leikkisästi Kirstua kylkeen. "Taitaa olla vähän ihastusta ilmassa, uu.."

/Sori muut, me tullaan vähän jäljessä ajassa XD/

"Ääh.. Ei kai", sanoin Crimikselle nauraen. "Mutta myönnän kyllä, että Jerry on harvinaisen hyvännäköinen", tokaisin virnistäen. Twisti haisteli ilmaa tohkeissaan. "Pitäiskö tää Twisti viiä aitaukseensa ja meidän mennä kahville? Max oli tuonut kissankin", kysäisin Crimkseltä hymyillen ja silittelin samalla Twistin kaulaa.

Katselin Jerryä, joka heilui kuin heinämies. "Rauhotus ny, kuolet pian" naurahdin ja siirryin käytävälle. "En tiiä susta, mut mä vien tän kupposen tonne tallihuoneeseen ja meen varmaan lällyttelee Jackalin kans taas, kai, hmm..." heiluttelin tyhjää kahvikuppiani samalla kun pähkäilin suunnitelmiani. "Nojoo, niin mä varmaan teen" sanoin virnistäen Jerrylle ja kipaisin tallihuoneeseen.

"Hahah, kannattaishan se varmaan rauhottua, ennen ku saa sydänkohtauken tai jotain rasituksia", sanoin vitsillä. "Jaa niin, kahvillehan mun piti mennä", lisäsin vielä ja lähdin kävelemään virnistelevän Sussun perässä. Avasin oven kohteliaasti Sussulle ja käppäilin perässä. Nappasin kupin itselleni ja kaadoin kahvia. Siirryin jääkaapille ja otin maitopurkin, josta kaadoin sitten maidon kahvini sekaan. Saatuani maidon takaisin jääkaappiin, lysähdin sohvalle. "Hohhoi, on tää vaan rankkaa puuhaa. Sähän Sussu voisit vaikka hieroo mun hartiat?" sanoin ja väänsin "koiranpentu" ilmeen naamalleni, joka kyllä oli aika kaukana siitä.

"Joo kiitti, kiitti" sanoin Jerrylle pujahdettuani tallihuoneeseen. Olin ottanut vettä kuppiini ja juuri juomassa sitä, kun Jerry heitti kysymyksensä ilmoille. Sain hillittömän naurukohtauksen, josta ei meinannut tulla loppua millään. "Aijajai, mun vatsalihakset.." uikutin nauruni lomassa. "Näkisit .. ittes.." hörötin ja otin tukea pöydästä.

/Mäki kyl oon tuol tallihuonees, mut tota nuin nii :DD

Istuskelin hiljaa sohvalla kahvikuppi kädessäni ja kissan pentu sylissäni. Silittelin kissaa vapaalla kädellä ja join kahvia toisella. Heput saapuivat iloisina sisälle tallihuoneeseen. Tervehdin heitä ja he touhusivat omiaan. Rakkautta ilmassa ehkäpä. Hymyilin ajatukselle. Ja kysyin sitten pariskunnalta nauraen: "Mitäpäs te?"

/ Ai katos, sä näköjää olitki päässy sinne asti

"Älä ny sentää kuole, mitähä Jackal-parkaki aattelis ku emäntä kuolla kupsahtaa tosta noin vaan nauruun", sanoin katsellen huvittuneena Sussua, joka nauraa kätkätti katketakseen. Käänsin pääni Maxin suuntaan. "Ei kai tässä mitään. Marinan varusteet putsasin ja nyt sitte pieni kahvitauko ennen uutta hommaa. Tuo yks näyttää kuolevan nauruun, mikälie silläki on..", vastasin Maxin kysymykseen ja hörppäsin kahviani. "Mitäpäs sinä?" heitin vastakysymyksen ja rapsutin pikaisesti kissanpentua.

"Enpäs minä mitään erikoista ole tehnyt, putsasin fenin karsinan. Se tytteli menikin heti piehtaroimaan päästyään laitumelle, joten minulla on sitten hommaa sen puhdistamisessa", sanoin nauraen. Katsahdin nauravaan Sussuun. "Mitäpäs ilopilleri?", kysyin nauraen.

"Nojoo, ei se pahannäkönen oo, mutta kyllähän sä tiiät et muhun nappaa paremmin noi tummemmat miehet..", nauroin vastaukseksi.
"Mutta tehdään vaan niin", jatkoin, "ajattelin, että voitaisiin laittaa Twisti Goldin ja Sessan kanssa samaan tarhaan, okei? Jos Twisti ei siis oo kova pomottamaan, koska sillon syntyis melkonen bitch fight"

/Sry, koeviikko D:/

"Juu, sopiihan se", sanoin hymyillen. "Tämä Twistikö muka pomottaisi jotakuta, korkeintaan ehkä varsaansa jos sillä sellainen olisi", jatkoin nauraen. Saavuimme laitumen portille. Sessa juoksi portille vastaan hirnuen, suorastaan kiljuen. Voisi vaikka luulla, että se oli tunnistanut vanhan ystävänsä ja nyt kiljui riemusta. Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että se kiljuu, koska haluaa tappaa Twistin. Jälkimmäinen tosin hyvin epätodennäköistä. "Heippa tytteli, mitä sä tääl riehut", sanoin Sessalle ja silitin sen päätä. "Varoppa vähän, niin saat kaverin", sanoin tuupaten Sessaa vähän kauemmaksi, jotta Crimis saisi talutettua Twistin laitumelleen. Crimis päästi Twistin irti ja katselimme, kun se jo kipitti tohkeissaan Sessan luo. "Ne taitavat sittenkin muistaa toisensa", totesin hymyillen. Goldi parka joutui seuraamaan vierestä, kun vanhat tuttavat seurustelivat. Pian kuitenkin Twisti meni tohkeissaan tutustumaan uuteen heppaan. "Eiköhän nämä pärjää, mennäänkö nyt sinne kahville?" kysyin nauraen Crimikseltä.

Sain itseni kasattua. "Huhhuhuh... Ai hei Max", sanoin hymyillen hieman nolona. "En minäkään varmaan mitään erikoista, kuolen nauruun. Vietin aikaa Jackalin kans jjaa varmaan katoan takas ulos" vastasin virnistäen Maxin kysymykseen. Suoristauduin ja hymyilin pojille. Laskin kuppini pöydälle ja venyttelin käsiäni. "Oijoi, kun meinaa vähän väsyttääkin" sanoin kaataen hieman kahvia kuppiin.

"Ai ne tuntee ennestään, siis häh?" kysyin hämmentyneenä ja vilkaisin tammoja. Porukan pienin näytti heti, että hänelle ei ryppyiltäisi. Goldi piti päätään korkealla ja sieraimiaan koholla, kun uusi tamma haisteli sitä. Kylläpähän nuo pärjäisivät, tuumasin ja käänsin katseeni menosuuntaan. "Kahvi kyllä maistuisi", vastasin Kirstulle hymyillen kävellessämme jo tallia ja sen kerhohuonetta kohti.

"Juuh, ne on kotoisin samalta tallilta", selittelin iloisesti matkalla tallihuoneeseen. Tupsahdimme sisään ja siellä Max, Jerry sekä Sussu olivatkin. "Moi kaikki!" tervehdin tyyppejä iloisesti.

"Aijjaa", kommentoin Kirstun vastausta yllättyneenä. "Ohoh, täällähän on koko poppoo koolla", totesin astuessani pieneen tallihuoneeseen, jossa kolmikko otti meidät vastaan hyväntuulisina. Huomasin, että kahvipannu oli tyhjä, joten laitoin uutta tulemaan. Pälyilin hetken ja mietin, mihin voisin istua ja päädyin nuhjuiseen sohvaan, jolla Max istui kissanpentu sylissään. "Läheisyys lämmittää", virnuilin ja ängin nuoren miehen viereen. Nappasin heti kissan Maxin sylistä. "Voiko suloisuuteen kuolla, voi aww.."

"Hei Crimis ja Kirstu," tervehdin tyttöjä iloisesti. Crimis istui viereeni ja pölli kissanpennun. Naurahdin ja sanoin: "Saat nimetä sen ihan itse, ja älä pliis kuole siihen, vaikka pentu söpö onkin". Kahvin keityttyä kävin pikaisesti hakemassa lisää kahvia ja kysyin nauraen: "Ottaako joku muu, palvelija Max olisi nyt käytettävissänne".

"Sulo!" hihkaisin Maxille, "eikse ois aika passeli?" Kissanpentu kehräsi. Olin aivan sulaa vahaa. Katseeni jäi seuraamaan huoneessa ees taas käppäilevää Maxia, jostain kumman syystä. "Kyllä kiitos", virnistin ja ojensin kuppiani tuota kohti. "On se hyvä, että mulla on orjapalvelija! Menisin vararikkoon, jos joutuisin palkkaamaan kalliin hovimestarin", vitsailin ja nauraa röhötin perään - omille jutuilleni, tosi aikuista Crimis.

Tervehdin hymyillen tulijoita ja join kupin tyhjäksi. Vilkaisin puhelimestani kelloa ja lukaisin myös saapuneen viestin. "Pitäisköhän tota alkaa taas siirtyä Jackalin suuntaan.." tuumailin itsekseni ja katselin kun Crimis paijaili kissaa. "Oiijj, Sulo kuulostaa hyvältä" hihkaisin kommenttini nimestä.

Morotin tulijoita ja nousin sohvalta. Kuskasin kupin pois ja istahdin tuolille. "Marina ainakin kaipailee varmasti rapsutteluja ja harjausta", vilkaisin Sussun suuntaan. Käänsin katseeni sohvalla istujiin ja virnistelin.

"Sulo on erittäin suloinen nimi!", hihkaisin ja katselin tyyppejä hymyillen leveästi. Maxin noustessa huudahdin tälle, Crimiksen jälkeen: "Orja hei, mulle maito kahvilla ja kaksi suklaakeksiä.. Ei kun.. Tuo sittenkin koko paketti". Virnuilin ja aloin lopulta hekottamaan Crimiksen kanssa vain koska Crimiksellä oli niin hauska nauru.

"Niin, onhan se hyvä että täällä on vähemmän hovimestareita ja enemmän hevosia", naurahdin ja katselin hekottavaa Crimistä. Otin tältä kupin ja kaadoin siihen kahvia ohjeiden mukaan. "Oleppas hyvä", sanoin Crimikselle ja väläytin leveän hymyn. Seuraavaksi siirryin kirstun puoleen. Otin tältä kupin ja kaadoin siihen maitoa ja sen jälkeen kahvia perään. Nappasin jostain keksipaketinkin ja nakkasin sen nätisti Kirstulle. "Muistahan tarjoilla keksejä muillekkin", sanoin nauraen ja samalla ojensin Kirstullekin kahvinsa. Siis korjaan maitonsa. Otin oman kuppini ja istahdin takaisin Crimiksen viereen.