PääsivuPääsivu  KalenteriKalenteri  FAQFAQ  HakuHaku  KäyttäjälistaKäyttäjälista  KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään  

Jaa | 
 

 Ompun päikky

Siirry alas 
KirjoittajaViesti
Ekku
Tuttava
Tuttava


Viestien lukumäärä : 58
Join date : 02.12.2018
Ikä : 19

ViestiAihe: Vs: Ompun päikky   Pe 14 Joulu - 21:40

Sammutin auton, vedin avaimet lukosta ja avasin oven. Olin ajanut Jouluradiota kuunnellen Hukkasuon tallin pihaan. Olin koko matkan fiilistellyt lähestyvää joulua. Nousin autosta ja työnsin auton oven kiinni. Lukitsin vielä varmuuden vuoksi auton - en vielä tuntenut tallijengiä ja ainahan se on turvallisempaa lukita. Suuntasin askeleeni oritallia kohti. Kello oli sen verran, että uskoin Osiriksen olevan sisällä.

Talliin päästyäni kävelin ensimmäiseksi orin karsinan luokse ja ilokseni huomasin olevani oikeassa, Omppu oli karsinassaan ja katseli kaltereiden läpi minua. Hevosen hirnahtaessa minun suulleni levisi hymy. ”Hei vain sinullekkin. Onko jo parempi olo?” Kysäisin avaessani karsinan ovea. Ori tuli minua vastaan ja työnsi turpansa luokseni. Minä silitin poikaa kaulalta. Omppu oli odotisten mukaisesti herännyt ja täynnä tarmoa. Hetken silitettyäni, astuin karsinasta ulos ja suljin oven. Kävin hakemassa harjakopan, satulan ja suitset. Laskin ne karsinan eteen, mutta otin harjakopan mukaan karsinaan. Nappasin sieltä ensimmäisenä pitkäharjaksisen harjan. Annoin orin vielä haistella uutta harjaansa. Koska Omppu oli vapaana, astui hän kopankin luokse ja haisteli sitä. Osiris nosti päänsä ja puuskaisi. ”Ai tota mieltä sitä ollaan” sanoin naurahtaen orin reaktiolle. Lähdin harjaamaan hevosta kaulalta alaspäin, niinkuin olin ukilta oppinut monta vuotta taakse päin.

Kun olin saanut hevosen harjattua, kaviot putsattua ja harjan selväksi takuista, laskin harjakopan karsinan ulkopuolelle ja otin samalla satulan vasemmalla kädelläni mukaan. Heitin sen orin selkään seuraten koko ajan hevosen liikkeitä ja eleitä. Hevonen näytti tottuneen kaikkeen ja nuokutti päätään. Laskin satulavyön alas ja kiinnitin sen löysälle. Suitsien kanssa ilmeni ongelmia. Ori nosti päänsä ylös ja väisti kuolaimia minkä voi. Oliko tämä vain testailua vai eikö ori pitänyt? Kukapa nyt pitäisi metallista suussaan. ”Lävistäjät - lävistäjät pitävät” vastasin ääneen kun olin saanut suitset paikalleen. Otin vielä kypäräni, jonka olin tuonut autosta mukanani ja heitin sen päähän, jättäen sen auki. Työnsin karsinan oven kokonaan auki ja kehotin hevosta seuraamaan.

Matkalla maneesiin pidin oikealla kädelläni toisesta ohjaksesta kiinni. Maneesin ovi aukesi jylisten ja pelkäsin Ompun hermostuvan äänestä. Se kumminkin piti päänsä alhaalla ja tutki katseella ja korvilla ympäristöään. Maneesi oli tyhjä - onneksi. Suljin oven ja kävelimme keskelle. Kiristin satulavyötä ja napsautin kypäräni kiinni. Laskin vielä jalustimet ja korostetun varovasti hyppäsin hevosen selkään. Kehotin orin uralle kulkemaan ja jätin tuttuun tapaan ohjat roikkumaan satulan eteen. Osiriksen olisi hyvä tottua tapoihini, mutta pidin silti silmät auki jos hevonen stressaantuisi tai hämmentyisi liikaa.

Suunnilleen neljän täyden kierroksen jälkeen keräsin ohjat käsiini. Ori ei ollut moksiskaan, vaan nosti samalla koko ruumiinsa töihin. Pää oli kauniilla kaarella ja hevonen selvästi halusi töihin. Lähdimme verryttelemään voltein ja taivutuksin. Muutamia askeleen pidennyksiä ennen raviin siirtymistä. Kun nostin ravin, häipyi apujen kuunteleminen melkein kokonaan. Osiris nosti päänsä ylös ja rouskutti kuolaimia suussaan. Vaikka olen pehmeäkätinen ratsastaja, yritin tietoisesti pehmentää lisää kättäni. Annoin mahdollisimman selkeitä apuja kehollani ja pyysin orin takaisin käyntiin - tämä ei ollut sitä mitä haimme. Keräsin itseni ja tarkistin istuntani ja asentoni. Pyysin orin takaisin raviin ja kiinnitin enemmän huomiota istuntaan ja käsiini. Vaikka ori tuntui jännittyneeltä, lähdimme työstämään ravissa voltteja ja isoa pääty-ympyrää.

Jossain vaiheessa tehtävää huomasin hyräileväni ääneen - milloin olin sen aloittanut? Minulla oli ollut tapana entiselle hevoselleni hyräillä kun tämä oli stressantunut. Toivoin hyräilyn rauhoittavan myös Osiriksen. Hevonen rupesi kuuntelemaan apujani ja tarjosi jo väistöä. Se ei kumminkaan kuulunut suunnitelmiini, joten korjasin Osiriksen. Kun olin saanut orin pään takaisin muotoon, lähdin leikkimään kolmikaareisen uran kanssa. Väistöä tähän suuntaan ja askeleen lyhennystä tähän suuntaan. Kun hevonen oli toiminut oikein, kiitin tätä taputuksin kaulalle. Vaikka ori oli omien tietojeni mukaan alkutekijöissä koulussa, osasi se kyllä todella hyvin! Pientä raakuutta pitäisi vielä hioa pois ja ylimääräinen paino pudottaa mutta kyllä Ompusta tulisi hieno kouluratsu!

Nostin vielä laukan ja yritin väistöä oikeaan suuntaan. Ori meni hämilleen eikä tajunnut mitä pyydettiin. Pää nousi jännittyneenä ylös ja hevonen pidensi askeltaan. Aloitin hyräilyn uudestaan ja laskin käsiäni alemmmas. Toivoin Ompun rauhoittuvan. Niin ei kumminkaan käynyt, joten laskin takaisin raviin ja kiitin hevosta. Olihan hän yrittänyt parhaansa!

Ravissa jatkoimme väistöjä jokaisessa kaarteessa ja pitkillä sivuilla askeleiden lyhennyksiä ja pidennyksiä. Osiris toimi loppuajan kuin unelma! Yritimme hioa yhteistyötä huippuunsa ja liikkeistä saada raakuutta pois.

Kun siirsin orin käyntiin ja lopetimme työt, olin tyytyväinen. Osiris oli yrittänyt parhaansa ja se riitti minulle. Yhteinen matka tulisi olemaan vielä pitkä. Kaarsin keskelle ja pysäytin hevosen. Hyppäsin näppärästi alas ja verryttelin käsiäni ja jalkojani. Yhdessä orin kanssa lähdimme kulkemaan kohti tallia. Maneesin ovi aukesi äänekkäästi ja yhtä äänekkäästi meni kiinni. Käänsin kulkumme oritallia kohti. Mutta mikä tuo tutun oloinen hahmo on? Joka kulkee kohti tallia? ”Chai!” Huudahdin tunnistaessani miehenalun. Heilautun kättäni ja Chai jäi odottamaan meitä. ”Moi, mihin matka?” Kysyin mieheltä pitäen toisella kädellä orin ohjista kiinni. Chai oli edelleen syötävän suloinen, mutta hillitsin itseni ja hymyilin miehelle.

// jatkuu ropen puolella
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://ekku.suntuubi.com
Ekku
Tuttava
Tuttava


Viestien lukumäärä : 58
Join date : 02.12.2018
Ikä : 19

ViestiAihe: Vs: Ompun päikky   To 13 Joulu - 19:38

Muuttopäivä

Vaikka Osiris oli kovin tokkurassa, muuttopäivä sujui hyvin! Sain Chain ja Kirstun avustuksella tavarat oikeille paikoilleen ja orin oikeaan karsinaan heräilemään. Pelasimme korttia vielä lopuksi ja tutustuimme toisiimme. Herra sai rauhassa jäädä nukkumaan ja selviämään karsinaansa ja aamulla pääsisi muiden mukana ulos. Tästä ei voi muuta sanoa kuin, että oli ihanaa päästä kotiin ja jättää hevonen luotettavaan talliin! Koko päivä sujui pitkästä automatkasta huolimatta todella hyvin! Seuraavaa kertaa odotellessa! Miten minä maltan odottaa Very Happy !

Ekku
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://ekku.suntuubi.com
Ekku
Tuttava
Tuttava


Viestien lukumäärä : 58
Join date : 02.12.2018
Ikä : 19

ViestiAihe: Ompun päikky   Ti 4 Joulu - 13:38

Orange Wood's Osiris aka Osiris/Omppu
friisiläinen, ori, 157cm
om. Ekku
sivuille



Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://ekku.suntuubi.com
Sponsored content




ViestiAihe: Vs: Ompun päikky   

Takaisin alkuun Siirry alas
 
Ompun päikky
Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
 :: Tarinointi :: Tallipäiväkirja-
Siirry: